Tsasounan suunnalta
                                                          WWW. TSASOUNA. NET

 

19. helluntainjälkeinen sunnuntai

Lk. 6: 31–36

 Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!

Eräs Venäjällä elänyt pyhä kysyi: ”Kuinka voimme tietää, pysyykö joku Jumalassa ja uskooko hän, niin kuin kristityn tulee? Tästä varmuuteen pääsemiseksi ei ole muuta keinoa kuin tarkkailla ihmisen elämää ja tutkia, rakastaako hän vihollisiaan. Missä rakastetaan vihollista, siellä on myös Jumala läsnä. Tämä on suuri testi, joka paljastaa olemmeko Jumalan kanssa samalla puolella ja samalla aaltopituudella. Sillä Jumala itse rakastaa erotuksetta, sillä Hän pitää huolen niin hurskaista kuin syntisistäkin.
Vihollisen rakastaminen sellaisessa maailmassa kuin elämme, näyttää kuitenkin hyvin epäkäytännölliseltä jopa järjettömältä. Rakastaa vihollistaan, jotain henkilöä, merkitsee samaa kuin antaa tämän hyötyä minusta. Vihollisen rakastaminen merkitsee, että annamme kaikessa vihollisemme olla yläpuolellamme. Psykologia ja psykologia opettavat meille joitakin asioita vihasta ja vihaisista ihmisistä. Vihaava henkilö vihaa, koska hän pelkää, että hänen kimppuunsa käydään. Niinpä suojellakseen itseään hän käy ensiksi toisen kimppuun, Hän on vihainen, koska hän olettaa toisten olevan pahansuopia. Kaikkein vähiten hän odottaa rakkautta. Niinpä rakastamalla häntä vihaamisen sijasta hänet voi riisua aseista. Rakkautta ihminen halajaa enemmän kuin mitään muuta. Vain rakkaus voi sammuttaa vihan ja vihamielisyyden.

Mutta haluaako Jumala meidän rakastavan syntiä ja pahoja ihmisiä? Jumala haluaa meidän vihaavan syntiä, mutta rakastavan syntisiä. Tämä saattaa tuntua hiusten halkomiselta. Kuinka voi erottaa synnin ja syntisen? Kuitenkin teemme tällaista rajanvetoa päivittäin oman itsemme kanssa.

Teemme jatkuvasti pahoja tekoja ja törkeitä virheitä. Me vihaamme niitä erehdyksiä, joihin lankeamme, mutta me jatkamme itsemme rakastamista.

“Tehkää samoin toisille”, Jeesus sanoi.”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Vihaa syntiä, mutta rakasta syntistä. Joku on ilmaissut tämän asian sanomalla: ”Vihollisen rakastaminen ei tarkoita sitä, että rakastaa liejua ja mutaa, jossa helmi on, vaan että rakastaa helmeä, joka on liejussa ja mudassa.”

Miksi meidän tulee rakastaa vihollisiamme? Siksi, että olisimme Isämme lapsia.”Rakastakaa vihollisianne... ja te tulette Korkeimman Pojiksi”, Jeesus sanoi. Jumala tahtoo meidän olevan itsensä kaltaisia. Hän rakastaa vihollisiaankin. Hän tekee hyvää niille, jotka vihaavat Häntä, Hän ohjaa meitä viheriöiville niityille ja vilvoittavien vetten äärille. Kun me vielä olimme syntisiä, Jumala rakasti meitä ja kuoli puolestamme. Vähän ennen kuolemaansa Jeesus kehotti opetuslapsiaan rakastamaan toisiaan niin kuin Jeesus oli heitä rakastanut.

“Rakastakaa vihollisianne”. Se tarkoittaa ihmistä, joka toiminnallaan saa aikaan kurjuutesi, joka kaivaa maata jalkojesi alta, asettaa ansoja tiellesi, joka muuntelee sanojasi ja joka on iloinen voidessaan hitaasti tiputtaa katkeruuden pisaroita maljaasi. Rakasta häntä. “Rakastakaa häntä minun tähteni”, Jeesus sanoo. “Rakastakaa häntä, niin kuin minä olen teitä rakastanut. Rakastakaa häntä myös sen vuoksi, että vihollisesi on ennen kaikkea itsensä vihollinen. Katkeruuden pisarat, joita hän valuttaa maljaamme, ennen kaikkea myrkyttävät häntä itseään. Unohtakaa pinnallinen vamma, jonka hän sinulle aiheuttaa ja ajatelkaa kohtalokasta vammaa, jonka hän aiheuttaa itselleen. Sinulle hän lisä katkeruutta, itseään hän on johtamassa tuhoon.

Venäläinen pappi, isä Johannes Kronstadilainen kirjoitta kirjassaan “Elämä Kristuksessa”: “Jokaiselle ihmiselle, joka tekee mitä tahansa pahaa ja tyydyttää mitä tahansa himoa, on rangaistusta kylliksi siinä pahassa, mihin hän on antautunut, niissä himoissa, joita hän palvelee, mutta ennen kaikkea siinä, että hän on vetäytynyt pois Jumalasta, ja että Jumala on vetäytynyt eroon hänestä. Olisi sen tähden mieletöntä ja epäinhimillistä vihata sellaista ihmistä. Se olisi samaa kuin tallata maahan vaipunutta tai työntää tuleen ihminen, joka on jo palanut.

Tuhon partaalla olevalle ihmiselle meidän tulisi osoittaa kaksinkertaista rakkautta ja rukoilla Jumalaa lakkaamatta hänen puolestaan, eikä tuomita häntä eikä iloita hänen epäonnestaa. “Minun tähteni, mutta myös oman itsenne tähden rakastakaa vihollisianne”, Jeesus sanoo. ”Siunatkaa niitä, jotka tekevät teille pahaa, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat ja rukoilkaa vainoojienne puolesta”.

Meidän ei tule rakastaa ihmisiä siksi, että he ovat puoleensa vetäviä, vaan siksi, koska he tarvitsevat rakkautta. Saattaa olla, että henkilö, oka osoittaa välinpitämättömyyttä meitä kohtaan tarvitsee meitä. Hänen sielunsa on vääristynyt meitä kohtaan tuntemansa katkeruuden vuoksi ja vain me voimme lämmittää häntä ja vapauttaa hänet.

Meidän tulee rakastaa vihollisiamme ensiksikin siksi, että he tarvitsevat rakkauttamme ja toiseksi, että rakkaus on ainoa voima, joka voi muuttaa vihollisen ystäväksi.

Kolmas syy on selvä. Vastaamalla vihaan vihalla moninkertaistamme sen. Vain rakkaus voi murtaa noidankehän. Kaikista tärkein syy rakastaa vihollistamme käy ilmi Jeesuksen sanoista: ”Rakastaa vihollistanne ja niin te tulette Korkeimman pojiksi”.

Meillä on kaikilla mahdollisuus tulla Jumalan pojiksi. Rakkauden kautta tämä mahdollisuus muuttuu todellisuudeksi. Meidän tulee rakastaa vihollisiamme, koska vain heitä rakastamalla voimme tuntea Jumalan ja kokea Hänen pyhyytensä kauneutta.

Kuinka sitten on mahdollista rakastaa vihollistaan?

Se ei ole mahdollista, ennen kuin rakastaa Jumalaa. Jeesus antoi meille johtolangan: ”Rakasta Herraa sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, kaikesta mielestäsi, kaikesta voimastasi ja kaikesta sielustasi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Jos rakastaa Jumalaa koko olemuksellaan, silloin voi rakastaa lähimmäistään, jopa vihollistaan. Sellainen rakkaus on pyhän Hengen lahja meissä.

“Tehkää hyvin niille, jotka teitä vihaavat”, sanoi Jeesus. Pyhä apostoli Paavali sanoo: ”Jos sinun vihollisesi on nälkäinen, ruoki häntä, jos hän on janoinen, anna hänen juoda, voita paha hyvällä. Tekemällä hyvin viholliselleen oppii rakastamaan häntä ja saa katkeruuden poistumaan hänen sydämestään. Mutta pahan voittaminen hyvällä tarkoittaa sitä, että meidän tulee ottaa ensimmäinen askel. Eräs lääkäri sanoi kerran: ”Olen toiminut lääkärinä 30 vuotta ja olen kirjoittanut monia lääkemääräyksiä. Ajan mittaan olen oppinut ymmärtämään, että ihmistä parhaiten parantava lääke on rakkaus.“

“Entäpä, jos se ei toimi”, kysyi eräs.

“Kaksinkertaistetaan annos”, lääkäri vastasi.

“Rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat”, Jeesus sanoi.

Polvistukaamme oikein heitä muistamaan Jumalan edessä. Kantakaamme heidät hiljaa ja ystävällisesti kaikkein salaisimpaan paikkaan. Suokaamme heille suurin etuoikeus, minkä voimme heille suoda, rukoilla heidän puolestaan ollessamme kasvotusten Jumalan kanssa.

Ei kukaan voi rukoilla toisen puolesta ja samalla vihata häntä. Parhain tapa kuolettaa katkeruus mielessään on rukoilla hänen puolestaan, jota on kiusauksessa vihata.

Meidän tulee pyrkiä näkemään hyvää vihollisessamme. Kaikkein pahimmassakin ihmisessä on sekä hyvää että pahaa.

Isä Johannes Kronstadilainen sanoi: “Kun veljesi tekee syntiä sinua vastaan jollakin tavalla, esimerkiksi puhumalla pahaa sinusta, tai muuntelemalla sanojasi niin, että ne saavat päinvastaisen tarkoituksen tai panettelee sinua - älä vihastu häneen, vaan yritä löytää hänestä ne hyvät puolet, jotka varmasti löytyvät jokaisesta ihmisestä, ja ajattele niitä rakkaudellisesti, hänen panetteluaan pidä roskana, tyhjän arvoisena, johon ei kannata kiinnittää huomiota.

Kullankaivajat eivät kiinnitä huomiota soran ja hiekan paljouteen kultajyviä etsiessään. He näkevä vain kultahiukkaset ja vaikka niitä on vain muutamia, heille ne ovat arvokkaita ja he huuhtelevat ne arvottoman soran joukosta. Jumala toimii samoin meidän suhteemme puhdistaen meitä kärsivällisesti.

Tehdä hyvää, rukoilla ja nähdä hyviä puolia vihollisessamme ja antaa anteeksi.  Siinä Jeesuksen ohjeet meille. Ilman anteeksiantoa on mahdotonta aloittaakaan vihollisensa rakastamista.

“Rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa odottavanne saavanne mitään takaisin ja teidän paikkanne on oleva suuri ja te tulette Korkeimman pojiksi, sillä Hän on laupias kiittämättömille ja itsekkäille. Olkaa armahtavaisia niin Kuin teidän Taivaallinen Isänne on armahtavainen.” Aamen.