Kirkkovuoden kierrossa on neljä pitkää paaston aikaa. Niiden lisäksi on yksittäisiä paastopäiviä läpi kirkkovuoden keskiviikkoisin ja perjantaisin. Paastokaudet poikkeavat toisistaan pituutensa, syvällisyytensä ja liturgisen merkityksensä perusteella. Niiden tarkoituksena on valmistaa uskovia edessä olevaan juhlaan. Joulun edellä on joulupaasto valmistamassa Kristuksen syntymäjuhlan vastaanottamiseen. Suuressa paastossa valmistaudutaan Jeesuksen kärsimykseen ja ylösnousemisen juhlaan, pääsiäiseen. Apostolien paastossa, joka alkaa viikon kuluttua helluntaista, valmistaudutaan kunnioittamaan ja ylistämään suurimpia apostoleja, Pietaria ja Paavalia. Kirkkovuoden viimeinen paasto, kaksi elokuun viimeistä viikkoa, johdattelevat meitä Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen juhlaan.

Paaston ajoista tärkein on pääsiäisen edellä vietettävä suuri paasto. Pääsiäinen on alkujaan kirkon suuri kastejuhla. Pääsiäisen vietto on muistuttamassa meitä omasta kasteestamme ja suuren paaston aika voi olla meillekin eräänlainen kertauskurssi uskon lähteille. Paaston aikana on mahdollista arvioida omaa elämäänsä, asettaa asiat uuteen arvojärjestykseen. Paasto ei ole itsetarkoitus, vaan keino hiljentymiseen ja itsensä rakentamiseksi, tie ja väline pääsiäisen ilon saavuttamiseksi ja kokemiseksi. Paaston henki voidaan parhaiten kokea arkipäivien jumalanpalveluksissa.

Paastoon laskeutuminen alkaa jo yksitoista viikkoa ennen pääsiäistä. Ns. Sakkeuksen sunnuntaina evankeliumissa kuulemme publikaani Sakkeuksesta, joka kaipauksesta nähdä Jeesus kiipeää puuhun. Jeesus vierailee hänen kotonaan ja saa aikaan mielenmuutoksen Sakkeuksessa. Viikkoa myöhemmin alkavat varsinaiset paaston valmistussunnuntait: Ensimmäinen on publikaanin ja fariseuksen sunnuntai, jolloin meitä kehotetaan nöyryyteen ja rehelliseen rukoilemiseen. Sitten on vuorossa tuhlaajapojan sunnuntai. Kolmas sunnuntai on nimeltään tuomiosunnuntai, jolloin meitä muistutetaan lähimmäisenrakkauden merkityksestä. Sitä kutsutaan myös lihapyhälaskuksi, sillä paastosääntöjen mukaan siitä alkaa lihapaasto. Viimeinen valmistussunnuntai on laskiaissunnuntai eli sovintosunnuntai, jota kutsutaan maitopyhälaskuksi. Sunnuntai-iltana ehtoopalveluksessa laskeudutaan suureen paastoon. Kirkossa valkoiset tekstiilit vaihdetaan tummiin ja pappi pyytää kirkkokansalta anteeksi ja kukin toinen toiseltaan. Ensimmäisen paastoviikon aikana kirkoissa luetaan Andreas Kreetalaisen katumuskanonia

Paastosunnuntait ja - lauantait eivät ole varsinaisia paastopäiviä, sillä niinä päivinä toimitetaan liturgia, joka tekee päivästä juhlapäivän. Lauantaisin, lukuun ottamatta kahtena viimeisenä, on vainajien muistopäivä. Kullakin paastosunnuntailla on oma nimensä ja aiheensa. Ensimmäinen on ortodoksisuuden sunnuntai, jolloin muistellaan ikonien voittojuhlaa. Toinen sunnuntai on nimeltään Gregorios Palamaksen sunnuntai. Hän eli 1300- luvulla, toimi Tessalonikin arkkipiispana ja opetti sisäisestä rukouksesta. Kolmas sunnuntai on paaston puoliväli, ristinkumartamisen sunnuntai. Silloin vigiliassa risti kannetaan keskelle kirkkoa kumarrettavaksi ja kunnioitettavaksi. Neljäs sunnuntai on nimeltään Johannes Siinailaisen ja viides Maria Egyptiläisen sunnuntai, jolloin mainittuja henkilöitä muistetaan esikuvina. Suuri paasto päättyy Lasaruksen lauantaihin. Palmusunnuntain juhlan jälkeen alkaa suuri viikko, jolloin muistellaan Kristuksen viimeisiä vaiheita, Pyhän Ehtoollisen asettamista, kärsimyksiä ja kuolemaa sekä haudassa olemista.

Tärkeintä paastossa on hiljentyminen ja oman elämänsä sisällön ja suunnan huomioiminen. Tärkeää on tutkistella omaa sisimpäänsä, ihmissuhteitaan ja suhdettansa Jumalaan. Kaikkia kutsutaan osallistumaan synnintunnustuksen sakramenttiin ja pyhään Ehtoolliseen. Sunnuntai- ja lauantaiaamujen lisäksi paaston aikana voi osallistua pyhään Ehtoolliseen myös keskiviikko- ja perjantai-iltaisin ns. ennenpyhitettyjen lahjain liturgiassa. Iltaehtoolliseen osallistumisen edellä paastotaan täydellisesti puolesta päivästä lähtien.

Arkielämässä paastoaminen ilmenee myös ruuan suhteen sekä ajan käytössä. Samoin tärkeää on myös rauhan ja hiljentymisen korostuminen. Monet pidättäytyvät huvittelusta ja liiallisesta työn teosta. Samoin vierailuja vähennetään.

 

Kirkon paastosäännöt

Ruumiillisen paaston tarkoitus on auttaa meitä hengellisessä paastossa, joka tarkoittaa synnin ja kaiken pahan karttamista ja kasvamista rakkauden, nöyryyden ja kärsivällisyyden hyveissä. Kristillinen paasto koostuu kummastakin. Jos ne erotetaan toisistaan, ei enää ole kysymys kristillisestä paastokilvoituksesta. Kirkko on antanut ruokapaastoon nähden säännöt, jotka ovat kehittyneet luostariympäristössä ja ovat sellaisenaan varsin ankaria. Ne osoittavat meille kuitenkin selkeästi, kuinka tulee kilvoitella suuren paaston eri aikoina. Tärkeää on kuitenkin muistaa, ettemme elä niinkään "kirjaimen mukaan", vaan että oppisimme elämään ja paastoamaan kristillisellä tavalla. Oikean pidättyvyyden ruuan suhteen isät ovat määritelleet sanoessaan: "Olet menetellyt ruuan suhteen oikealla tavalla, kun pöydästä noustuasi voit virkein mielin siirtyä rukoukseen."

Ensimmäinen valmistusviikko on paastoton, jolloin voidaan syödä eläinkunnan tuotteita jokaisena viikon päivänä, myös keskiviikkona ja perjantaina.

Tuhlaajapojan sunnuntaista tuomiosunnuntaihin (ns.kirjava viikko) paastotaan keskiviikkona ja perjantaina, mutta muina päivinä ei ruuan suhteen ole rajoitusta.

Tuomiosunnuntaista sovintosunnuntaihin ei syödä lihatuotteita, mutta maitoa, juustoa, kananmunia ja voita saa syödä myös keskiviikkona ja perjantaina.

Suuren, 40- päiväisen paaston aikana ei nautita seuraavia ruoka-aineita: lihatuotteet, maitotuotteet, juustot ja kananmunat. Kreikkalaisessa paastossa myös kala on kielletty, slaavilaisessa perinteessä taas kaikenlaisten kalojen syöminen on sallittua. Voin, oliiviöljyn, viinin ja kaikkien alkoholijuomien nauttiminen on kielletty.

Arkipäivinä sääntöjen mukaan nautitaan ns. kuivaa ruokaa: suolavedessä keitettyjä vihanneksia, erilaisia pähkinöitä ja siemeniä, hedelmiä leipää, hunajaa kasvismargariinia ja kasvisöljyä (paitsi oliiviöljy) ja mustekalaa sekä simpukoita (omassa paastokäytännössämme mitä tahansa kalaa)

Lauantaina ja sunnuntaina syödään kaksi ateriaa, jolloin voi syödä kalaa (slaavilainen käytäntö) viinin ja oliiviöljyn kanssa.

Suuren paaston ensimmäinen viikko on paastoamisen suhteen tiukka. Tiukemman linjan mukaan paaston viitenä ensimmäisenä päivänä syödään vain kaksi ateriaa. Keskiviikkona ja perjantaina ennenpyhitettyjen lahjain liturgian jälkeen nautitaan vain ns. kuivaa muonaa. Ns. lievemmän linjan mukaan maanantaina ei syödä mitään, mutta tiistaina ja torstaina (keskiviikon ja perjantain kuivamuona-aterian lisäksi) ehtoopalveluksen jälkeen voi syödä esimerkiksi leipää ja juoda teetä tai hedelmämehua.

Suuren paaston 2.-6. paastoviikkoina tulisi syödä päivittäin vain yksi kuivamuona-ateria arkipäivinä ehtoopalveluksen jälkeen.

Suuren eli kärsimysviikon kolmena ensimmäisenä päivänä nautitaan yksi kuivaruoka-ateria päivässä.

Suurena torstaina syödään yksi ateria viinin ja oliiviöljyn kanssa Ehtoollisen asettamisen liturgian jälkeen illalla.

Suurena perjantaina varhaisen Kirkon perinteen mukaan on täydellisen paaston päivä. Mutta ne, jotka eivät kykene noudattamaan täydellistä paastoa, voivat syödä leipää teen tai hedelmien kanssa hautakuvan kunnioittamisen jälkeen.

Suurena lauantaina ei periaatteessa tarjota ateriaa, mutta käytännössä sallitaan ateria viinin kanssa.

Joitakin poikkeuksiakin on. Neitsyt Marian ilmestysjuhlana (25.3.) kala, öljy ja viini ovat sallittuja, ellei juhla satu Suuren viikon alkupäiville, jolloin viini ja öljy ovat sallittuja, mutta ei kala. Jos taas juhla sattuu Suureksi perjantaiksi tai Suureksi lauantaiksi, niin silloin viini on sallittu, mutta ei kala ja öljy.

Viini ja öljy ovat sallittuja 2. - 6. paastoviikon arkipäivinä seuraavina päivinä:

Johannes Kastajan pään ensimmäinen ja toinen löytäminen (24.2.)

Sebastianin 40 marttyyrin juhla (9.3)

Ilmestysjuhlan esijuhla (24.3.)

Arkkienkeli Gabrielin muisto (26.3)

Kirkon tai luostarin temppelijuhlana

Viidennen viikon keskiviikkona ja torstaina, jolloin luetaan toistamiseen Andreas Kreetalaisen suuri katumuskanoni.