"Ja Hän nousi ylös kuolleista kolmantena päivänä kirjoitusten mukaan"

Kristus nousi kuolleista! Tämä on kristinuskon tärkein julistus ja tosiasia, johon koko kristillinen usko ja toivo perustuu Se on Kirkon saarnan, jumalanpalveluksen ja hengellisen elämän ydin. Apostoli Paavali toteaa: "...jos Kristus ei ole ylösnoussut, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa on myös teidän uskonne" (1 Kor. 15: 14). Ylösnousemus on todiste siitä, että Kristus todella oli luvattu Messias-Jumalihminen (Joh.2: 18-19;Mt.12:39), sillä ihmiselle ei ole mahdollista itsensä kuolleista herättäminen. Se on myös todiste Kristuksen suorittaman lunastustyön todellisuudesta (1 Kor.15: 17), sillä apostoli Paavalin mukaan niillä, jotka Kristuksessa ovat, ei ole kadotustuomiota (Room. 8: 1). Kristus ei voi enää kuolla ja hänen ylösnousemisensa on alkuna myös koko hänen lunastamansa ihmiskunnan voitolle kuolemasta. Aadamin kautta turmeltui ihmisten yhteinen luonto ja kuoleman laki pääsi valtaan. Kristuksen kautta ihmisten yhteinen luonto palautui alkuperäiseen arvoon ja ylösnousemuksen laki astui voimaan. Jumalan kaitselmuksesta yleinen ylösnousemus on kuitenkin siirretty maailman loppuun.

Kirkon historian ensimmäisessä saarnassa Pietari aloittaa julistuksensa: "Israelilaiset, kuulkaa, mitä mitä teille sanon! Jeesus nasaretilainen oli Jumalan teitä varten valitsema. Sen Jumala osoitti niillä voimateoilla, merkeillä ja ihmeillä, joita Jeesus hänen lähettämänään teki teidän keskuudessanne, niin kuin tiedätte. Tämän Jeesuksen te surmasitte. Te panitte lakia tuntemattomat pakanat naulitsemaan hänet ristiin, kun hänet oli annettu teidän käsiinne niin kuin Jumala oli suunnitellut ja ennalta nähnyt. Mutta Jumala herätti hänet, päästi hänet kuoleman kidasta. Eihän edes ollut mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan..." (Apt.2: 22 - 24)

Jeesuksella oli valta antaa elämänsä ja valta ottaa se jälleen takaisin: "Isä rakastaa minua, koska minä annan henkeni - saadakseni sen jälleen takaisin. Kukaan ei sitä minulta riistä, itse minä sen annan pois. Minulla on valta antaa se ja valta ottaa se takaisin. Niin on Isäni käskenyt minun tehdä". (Joh. 10: 17 -18)

Ortodoksisen opetuksen mukaan ei Jumalan ja Jeesuksen välillä ole kilpailua "elämien välillä", eikä "voimien välillä". Jumalan voima ja Jeesuksen voima, Jumalan elämä ja Jeesuksen elämä ovat yksi ja sama voima ja elämä. Kun sanotaan, että Jumala herätti Kristuksen ja että Kristus nousi kuolleista omalla voimallaan, puhutaan olennaisesti samasta asiasta. "Sillä niin kuin Isällä on elämä itsessään", sanoo Kristus, "on Hän tehnyt myös Pojasta elämän lähteen" (Joh.5: 26). "Minä ja Isä olemme yhtä" (Joh.10: 30).

Kun Raamattu painottaa, että Jumala herätti Jeesuksen, se ainoastaan korostaa toistamiseen, että Kristus antoi elämänsä, että hän antoi sen täydellisesti, että hän uhrasi sen kokonaan ja varauksettomasti Jumalaan nähden, joka sitten antoi sen takaisin hänen kuolleista ylösnousemisessaan.

Ortodoksinen kirkko uskoo Kristuksen todelliseen kuolemaan ja hänen todelliseen ylösnousemukseensa. Ylösnousemus ei kuitenkaan tarkoita yksinomaan henkiinheräämistä. Ei evankeliumi eikä Kirkko opeta, että Jeesus makasi kuolleena ja sitten biologisesti heräsi henkiin ja kulki samalla tavalla kuin ennen surmatuksi tulemistaan. Ja tarkasti ottaen evankeliumi ei sano, että enkeli liikutti kiven haudan suulta päästääkseen Jeesuksen ulos. Enkeli siirsi kiven osoittaakseen, että Jeesus ei ollut siellä. (Mk. 16; Mt.28).

Ylösnousemuksessaan Jeesus on uudessa, kirkastetussa muodossa. Hän ilmestyy heti eri paikoissa. Häntä on vaikea tunnistaa (Lk.24: 16; Joh.20:14). Hän syö ja juo osittaakseen ettei ole aave. (Lk. 24: 30,39). Hän sallii itseään kosketeltavan. (Joh.20: 27; 21: 9) ja ilmestyy opetuslastensa keskelle "ovien ollessa suljettuina" (Joh.20:19,26) ja "häviää heidän näkyvistään"(Lk.24:31). Kristus nousi todellisesti kuolleista, mutta hänen ylösnoussut ihmisyytensä on täynnä elämää ja jumaluutta. Se on ihmisyyttä Jumalan valtakunnan iankaikkisen elämän uudessa muodossa

"Samoin tapahtuu kuolleiden ylösnousemuksessa. Se, mikä kylvetään katoavana, nousee katoamattomana. Mikä kylvetään vähäpätöisenä, nousee kirkkaana. Mikä kylvetään heikkona, nousee täynnä voimaa. Kylvetään ajallinen ruumis, nousee hengellinen ruumis... On kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä Aadamista, tuli elävä olento". Mutta viimeisestä Aadamista (s.o. Kristus) tuli eläväksi tekevä henki. Ensimmäisenä ei siis ole hengellinen, vaan ajallinen; vasta sen jälkeen tulee hengellinen. Ensimmäinen ihminen oli maallinen, maasta lähtöisin, toinen ihminen on taivaasta. Millainen tuo maallinen ihminen oli, sellaisia ovat kaikki maalliset ihmiset, ja millainen tuo taivaallinen ihminen on, sellaisia tulevat olemaan taivaalliset ihmiset. Ja niin kuin me nyt olemme maallisen ihmisen kaltaisia, niin me tulemme kerran taivaallisen ihmisen kaltaisiksi" (1 Kor.15: 42 - 50).

Näin apostoli Paavali kuvaa Kristuksen tulemuksessa viimeisenä päivänä tapahtuvaa kuolleiden ylösnousemusta. Samalla myös vielä elossa olevat muuttuvat. Tuolloin Jumalan vaikutuksesta kuolleiden ruumiit jälleen yhdistyvät sielujensa kanssa ja tulevat eläviksi, hengellisiksi ja kuolemattomiksi. Kuolleiden persoonallisuus säilyy, eikä kysymyksessä ole pelkästään hengellinen ylösnousemus. Kuolleiden ruumiit ovat samat, jotka hautaan laskettiin. Heille ei luoda uusia ruumiita.

Monista Vanhan Testamentin kohdista ilmenee, että jo tuolloin uskottiin ylösnousemukseen. Jeesus mm. opetuksessaan viittaa Moosekseen palavan pensaan edessä, jolloin hän kuulee Jumalan puhuvan: "Minä olen Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala. Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien..." (Mk.12: 26 -27). Vanhurskas Job vakuuttaa: "Minä tiedän, että lunastajani elää..." (Job 19: 25-27). Psalmista on vakuuttunut: "Sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan, et anna palvelijasi joutua kuoleman valtaan" (Ps.16:10) ja toisaalla profeetta Jesaja julistaa: "Mutta sinun kuolleesi heräävät eloon, heidän ruumiinsa nousevat ylös. Tomuun vaipuneet, herätkää ja riemuitkaa". (Jes. 26: 19). Myös Betanian Martta uskoi ylösnousemukseen, kun hän sanoi kuolleesta veljestään Lasaruksesta: "Tiedän kyllä, että hän nousee viimeisenä päivänä, ylösnousemuksessa". (Joh.11: 24)

Kristus itse lupaa vaeltaessaan opetuslastensa kanssa: "Minun Isäni tahtoo, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on ikuinen elämä. Viimeisenä päivänä minä hänet herätän" (Joh.6:40). Apostoli Paavali mainitsee myös joidenkin epäilleen kuolleiden ylösnousemuksen todellisuutta: "Jos kerran julistetaan, että Kristus on herätetty kuolleista, kuinka jotkut teistä voivat sanoa, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole?" (1 Kor.15: 12)

Aikojen lopussa tapahtuva kuolleiden ylösnousemus on samanaikainen ja kaikkia koskeva. Silloin kaikki, sekä hyvät että pahat, Kristukseen uskovat sekä uskottomat, vanhurskaat ja syntiset, nousevat kaikki samanaikaisesti Kristuksen tulemuksen päivänä ylös kuolleista.

Raamatun opetus on, että ylösnousemus on yleinen ilman poikkeusta tai rajoitusta, sillä Kristus on koko ihmiskunnan lunastaja ja hän on kukistanut viimeisen vihollisen, kuoleman. Juutalaiset uskoivat vain vanhurskaiden nousevan ylös ja pakanain sielujen jäävän helvetin ikuiseen vaivaan. Kristinuskon alkuaikoina ilmeni myös käsitys, että autuaiden elämään kutsumattomat ja kelvottomat kokonaan häviävät.

Ilmestyskirjassa mainitaan "ensimmäinen ylösnousemus" (Ilm. 20: 5). Ortodoksisen opetuksen mukaan tällä tarkoitetaan ihmiskunnan kääntymistä synnistä ja sopimista Jumalan kanssa sekä ihmisen vapauttamista ja uudestisyntymistä, mikä toteutuu kasteen sakramentissa.

Ylösnousseet ruumiit ovat olemukseltaan samanlaisia kuin maallisessa elämässä säilyttäen sukupuoli- ja ikäerot. Tätä mieltä on kirkkoisä Augustinus. Ruumiit ovat katoamattomia. Niiden on mahdotonta enää uudelleen kuolla. Niissä ei ole sairauksia, ne ovat täynnä voimaa ja tarmoa eivätkä ne tarvitse ruokaa eivätkä juomaa. Avioliittoon nähden ne ovat enkelien kaltaisia. Ylösnousemusruumiit ovat hengellisiä. Nykyinen ruumiimme on intohimoinen, tuleva ruumiimme taas hengellinen ja himoton. Kuitenkaan ruumiimme eivät tule ilmamaisiksi tai eteerisiksi. Kirkastetuissa ruumiissa ei ilmene katoavaisuutta, puutteellisuutta, heikkoutta eikä sielullisuutta, vaan ne ovat täydellisiä. Matteuksen evankeliumissa mainitaan, että "Jumalan omat loistavat silloin Isänsä valtakunnassa niin kuin aurinko"(Mt.13: 43). Ylösnousemusruumis on siis valoa levittävä.

Kristuksen ylösnousemus on Vanhan testamentin täyttymys. Kristuksessa kaikki odotukset ja toiveet täyttyivät. "Kuolema on nielty ja voitto saatu. Missä on voittosi, kuolema? Missä on pistimesi, kuolema" (1 Kor.15: 55)

Pyhä Gregorios Teologi kuvaa Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen merkitystä pääsiäispuheessaan:

"Eilen minut ristiinnaulittiin Hänen kanssaan, tänään minut kirkastetaan Hänen kanssaan. Eilen kuolin Hänen kanssaan, tänään minut tehdään eläväksi Hänen kanssaan. Eilen minut haudattiin Hänen kanssaan, tänään minut nostetaan ylös kuolleista Hänen kanssaan. Uhratkaamme Hänelle, joka kärsi ja nousi jälleen ylös... itsemme, Jumalalle kallisarvoisimman ja soveliaimman.

Tulkaamme Kristuksen kaltaisiksi, koska Kristus tuli meidän kaltaiseksemme.

Tulkaamme jumalallisiksi Hänen tähtensä, koska Hän tuli ihmiseksi.

Hän otti vastaan kaikkein pahimman voidakseen antaa meille parhaimman.

Hän tuli köyhäksi, jotta köyhyydellään Hän voisi tehdä meidät rikkaiksi.

Hän hyväksyi palvelijan hahmon, jotta me saisimme takaisin vapautemme.

Hän tuli alas, jotta voisimme nousta ylös.

Häntä kiusattiin, jotta Hänen kauttaan voisimme saada voiton.

Häntä halveksittiin, jotta Hän voisi kirkastaa meidät.

Hän kuoli pelastaakseen meidät.

Hän nousi ylös taivaaseen nostaakseen luokseen meidät, jotka olimme alas heitetyt syntiinlankeemuksen takia.

Antakaamme kaikki, uhratkaamme kaikki Hänelle, joka antoi itsensä lunnaiksi ja sovitukseksemme.

Tarvitsimme lihaksitulleen Jumalan, Jumalan, joka lähetettiin kuolemaan, jotta voisimme elää.

Meidät kuoletettiin yhdessä Hänen kanssaan, jotta puhdistuisimme.

Nousimme ylös Hänen kanssaan, koska olimme kuolleet Hänen kanssaan.

Meidät kirkastettiin Hänen kanssaan, koska nousimme jälleen ylös Hänen kanssaan.

Muutamat veritipat loivat uudestaan koko luomakunnan!

(St.Gregory the Theologian: Easter Orations: On Death and Resurrection in Christ)