Ephräm d. Syrer († 373):  Rede über den Text: „Wehe uns, dass wir gesündigt haben!“ (Klagel. 5,16.) Generiert von der elektronischen BKV von Gregor Emmenegger / Diether Wegener.  Des heiligen Ephräm des Syrers ausgewählte Schriften / aus dem Syrischen und Griechischen übers. (Des heiligen Ephräm des Syrers ausgewählte Schriften Bd. I; Bibliothek der Kirchenväter; ss. 397 - 409;   1. Reihe, Band 37) Kempten; München : J. Kösel : F. Pustet, 1919

http://www.unifr.ch/bkv/kapitel2448.htm


Suom. Raimo Sissonen

 

1.Kahden kauhistuttavan ajatuksen tulisi herättää minussa kauhua ja täyttaä ajatukseni pelolla. Kaksi kauhistuttavaa asiaa saaminut kiihdyksiin ja pelästyttää minut, saa jäseneni vapisemaan ja täyttää silmäni kyynelillä, Niin, kaksi on asiaa, joiden ajatteleminen saa sieluni vapisemaan ja joita se kaikin ajoin huolestuneena miettii, koska niiden muisto on katkera. Kaksi on asioita, joista jokainen lopulta iloitsee tai murehtii. Niin usein kun ne tulevat mieleeni herättävät ne minussa pelkoa ja kauhistusta.

 

2.Veljeni, huomaatko,mitkä nämä kaksi asiaa ovat, jotka minua pelottavat ja vapisuttavat myös teitä, koska ne ovat jokaiselle epämielyttäviä ja pelottavia' Minua painava syntitaakka ja siitä tilille vaativa oikeudenmukaisuus ovat ne, joista olen puhunut ja jotka saavat minut kiihdyksiin ja vapisuttavat minua. Suuri syntieni määrä ja vanhurskauden pelottava tuomio ovat nämä kaksi asiaa, jotka tekevät henkeni levottomaksi ja saavat minut vapisemaan. Ajatellessani vääryyksiä, joita huolimattomuuteni vuoksi harjoitin ja rangaistusta, joka minua odottaa, polveni tutisevat ja minut valtaa pelko ja kauhistus. Kun muistelen syntitaakkani suuruutta ja synnin kammottavaa kitaa, asuu pelko jäsenissäni. ajatellessani tekemiäni rikoksia(rikkomuksia) ja minua odottavaa rangaistusta ,täyttää valitus mieleni ja kipu sekä kauhu vavisuttavat minua. Nämä ovat ne mainitsemani kaksi muistoa, jotka nousevat minussa esiin, kauhistuttavat minua ja saavat polveni tutisemaan. Nämä ovat ne muistot, jotka esiinkummutessaan saavat minut kaikin tavoin hämilleni ja tekevät sydämeni todella surulliseksi. Omatuntoni, joka sisältani käsin muistuttaa minua pahoista teoistani, asettaa ne riveihin eteeni ja vuodattaa kauhua ytimiini. Se kutsuu esiin nuoruuteni synnit ja tuo minussa piilossa olevat paiseet takaisin ajatuksiini, aikaansaaden sen, että kyynelvirrat vuotavat silmistäni pelon ja tuskan vuoksi sekä täyttää ajatukseni murheella. Siksi ajattelen päivittäin rikkomuksiani, joita lapsuudessani tein, sillä kaikki se, mitä maailmassa olen tehnyt, on silmieni edessä. Muistelen pahoja tekoja, joihin nuoruudessani syyllistyin ja ajattelen heti oikeudenmukaisuutta ja valitan omaa tilaani. Muistiini nousevat kaikki likatahrani samoin kuin se kauhistuttava rangaistus, joka minua odottaa. Silloin huokaukset täyttävät mieleni, sillä mihin pakenisin? Meleeni muistuu se, mitä minulle tapahtuu ja se, millaisen sadon olen korjaava ja kun ajattelen tuomiopäivää, valtaa minut pelko ja kauhu.

 

3. Ajattelen hetkeä, jolloin kaikki tuodaan tuomioistuimen eteen, ja se saa minussa aikaan tuskaa ja saa polveni tutisemaan, sillä mihin silloin joudun? Mieleeni nousee myös hetki, jolloin sulhanen astuu pöydän luo katsellakseen kutsuttuja (Matt 22:11), ja kyyneleet syöksyvät vuolaina virtoina silmistäni. Ajattelen aikaa jolloin jokainen, jolla on likaiset vaatteet, heitetään pimeyteen ja valitan tilaani toistamiseen. Muistan ,että tuona päivänä kaikki tekoni tulevat julkisiksi ja seison koko maailman edessä häväistynä - silloin huokaukset nousevat mielestäni. Katselen kaikkia pahoja tekojani ja näen, miten iljettäviä ne ovat ja tiedän myös, että ne kaikki paljastetaan - silloin tuska valtaa jäseneni. Katselen kasteessa kantamaani kaunista pukua, jonka rikkomuksieni vuoksi olen tahrannut - ja pelko valtaa sisimpäni.Näen kimaltavan kauneuden, jolla Kaikkein Armollisin minut koristi ja sen miten syntieni tähden olen sen pilannut - ja hampaani kalisevat ja leukani tärisee. Katselen kirkautta, jonka vanhurskaat lopulta perivät ja muistelen kauhistuttavaa tulta - ja sydämeni lyö kauhusta. Katselen kauhua, joka siellä tarttuu syntisiin ja se saa jäseneni vavistuksen valtaan ja kauhu saa ne epäjärjestykseen. Vavistus tarttuu niihin ja pelko valtaa mieleni. Veljet, tästä kaikesta omatuntoni muistuttaa minua asettaessaan rikokseni riveihin silmieni eteen. Kun tarkastelen kaikkia salaisia syntejäni, nostan valitushuudon toisensa jäkeen ja ylistän autuaaksi keskosia, jotka eivät koskaan nähneet tämän maailman valoa. Parempaa on maata haudassa ilman syntejä kuin syntejä täynnä katsella maailman valkeutta. Sen, joka täällä syntiä tekee valtaa lopussa pimeys.

 

4. Rakkaani, mitä minun pitäisi tehdä? Kärsimykset ahdistavat minua sekä siellä että täallä; täällä syntieni pelon vuoksi, siellä uhkaavan rangaistuksen vuoksi. Kun lapsuudessani tein syntiä, ajattelin mielessäni:" Kun tulen kypsempään ikään lopetan synninteon." Kuvittelin mielessäni:" Kun ruumiini iän mukana viilenee, viilenee myös syntieni kuuma liekki." Nyt kuitenkin näen, ettei tahtoni ole kypsässä iässäkään luopunut rikkomuksista, sillä vaikka ruumis on muuttunut,ei mieli sitä ole. Lapsuudessani elin hillitöntä elämää ja nyt elämäni on halveksittavaa, täten minulle ei lopulta jää muuta kuin tuomio, syntitaakan rasittamana kuluivat nuoruuteni päivät, kypsän iän päivät ovat nyt niiden tilalla ja nekin ovat väärintekojen kuormittamia. Nuoruuteni vietin synnin pauloissa, ja nyt kun ikää on kertynyt, vaellan yhä synnissäni. Rakkaani; eikö olekin hämmästyttävää, että vaikka ruumis on menettänyt mielensä hehkun, ei tahto kuitenkaan halua luopua tottumuksistaan, Kypsä ikä on heikentänyt ruumista muttei tahtoa. Pää on harmaa, ei sydän, Ruumis on vanha, mutta kaikki ajatukset uudistuvat minussa päivittäin, Mitä valkeammaksi pääni käy, sitä mustemmiksi käy sydämeni syntieni tähden ja mitä heikompi ruumis on sitä vaoimakkaampi on tahtoni pahoihin töihin. Nuoruuteni tahto löytyy vielä vanhuudessakin, molemmat niistä olen viettänyt hillittömyydessä. Nykyisen ikäni jälkeen tulee kuoleman aika ja sen jälkeen ylösnousemus, jota seuraa kauhistuttava tuomio. Kun kuitenkin olen pahuutta täynnä tullut tämän maailman loppuun, niin olisi todellakin ollut parempi, etten koskaan olisi siihen syntynytkään, koska minua siinä kohtasivat vain onnettomuudet. Miksi minun täytyi tulla tähän maailmaan, nähdä kaikki sen paheet ja raahata niitä kuormallinen mukanani täältä pois. Job, joka koki kaiken sen pahuuden, kaipasi haudattujen keskosten luo maahan, samalla tavalla heidän kanssaan - näkemättä koskaan maailman pahuutta.(Job 3:16). Mitä hyötyä minulle on siitä ,että olen tähän maailmaan tullut? Siinä on paljon risti-riitaisuuksia ja suuri joukko koettelemuksia. Siinä(maailmassa) on myöskin kirjoituksia, jotka selvästi kertovat tuomiosta ja kostosta, Haluni painostavat minua tekemään syntiä - kirjoitukset nostattavat minussa pelkoa. Mistä minun tulisi halujeni ja pelkoni välillä alottaa? On mahdotonta paeta kauhistuttavaa tuomiota! Tiedän, että palkkani on oleva huono. Mistä minun pitäisi etsiä turvaa?

 

5. Kun muistelen näitä asioita, valtaavat minut kauhu ja valitus, elämäni on surkeuden läpitunkema. Joka hetki ajattelen sitä, kun tarkastelen salattua tilaani ja monet katkerat huokaukset nousevat sydämestäni. Kun ajattelen päivää ,jolloin täältä erkanen,huomaan ,että silloin saavat pahat tekoni todellisen lopun. Näen kuitenkin pimeän haudan ja vapisten ajattelen kuolemaa. Rukoilen ,että pääsisin pois täältä ja eroon pahoista teoistani, mutta kuolinpäiivääni ajatellessani tutisevat polveni pelosta. Kaksi asiaa minua pelottaa ja kolme kiduttaa. Jos jään tänne, niin rikkomukset houkuttelevat minua ja teen niitä yhä lisää, jos kuolen niin minut pannaan hautaan ja syntini seuraavat minua sinne, kun minut viimeisenä päivänä herätettään, niin joudun suoraapäätä helvetttin. Kaikki ne aiheuttavat minulle mielipahaa ja onnettomuutta. Ne vaativat minua luopumaan rikoksista ja kuitenkin teen yhä enemmän syntejä. Kun kuolen, seuraavat syntini minua hautaan, kun minut viimeisenä päivänä herätetään, johtaa tieni suoraan helvettiin. Kun näitä kaikkia ajattelen,valitsisin niistä haudan, sillä siellä kai on kuitenkin rauhallisempna kuin täällä tai tuonpuoleisessa helvetissä. Veljeni, tuskani ovat suuret tässä ja tulevassa maailmassa, sillä täällä minua vaivaavat koettelemukset - siellä helvetin tuskat. Täällä kiusaukset vaivaavat minua, koska olen antanut paholaisen täyttää minut kaikenlaisella loalla, tuonpuoleisessa vaivaa minua katumuksen tuska siitä ,mitä kaikkea olen tassä maailmassa tehnyt.

 

6. Tuomiopaivänä pelkäävät kaikki, lukuunottamatta suurta täydellisten joukkoa, sillä jokainen tuntee tuona päivänä katumusta.Se ,joka on heitä vähäisempi, eikä ole saavuttanut täydellisyyden korkeuksia, häntä omatunto soimaa siitä,ettei hän ole tullut täydelliseksi, sillä inhimilliset säännöt, jotka eivät yllä täydellisten korkealle tasolle, saavat heidät murheelliseksi, että ovat niitä noudattaneet, eiväkä ole tulleet täydellisiksi. ( vrt. 24. katumuskehotus ). Minä ja minun kaltaiseni emme niinkään sure sitä, että menetimme taivaan valtakunnan, vaan huudamme suurella äänellä ,että meidät pelastettaisiin ikuisesta tulesta. Toista on sen kipu, joka on menettänyt taivaan valtakunnan ja toista sen kipu, joka tuskasta huutaa. Se, joka ei ole saavuttanut täydellisyyden korkeaa tasoa, tajuaa tuolloin korkean kutsumuksensa, mistä hän enää voi tuolloin alkaa? Todistuksen siitä, että tuli, josta pyhä raamattu puhuu, on kova, tajuan täällä olevasta tulesta ja sen kuumasta hehkusta. Varmaa on, että tuonpuoleinen tuli tuottaa kovemmat tuskat niille, jotka siihen heitetään kuin mitä tämänpuoleinen tuli. Tiedän, että tuonpuoleista tulta on vaikeampaa kestää kuin tämän maailman tulta. Ilman muuta tulisi jokaisen olla tästä varma ja uskoa se todeksi. Vaikka tämän maailman tuli on kova on, siihen kuitenkin yhdistyneenä valo; tuonpuoleinen taas on täynnä yötä ja pimeyttä. Tämänpuoleinen tuli syö ainoastaan niinkauan, kun sillä on mitä kuluttaa, mutta sammuu ja herkeää olemasta ,kun sen kuluttama aine on loppunut, tuonpuoleinen, sammumaton tuli, ei kuitenkaan kuluta ravintoaan, koska sen ei ole käsketty lakata olemasta, vaan kiduttaa ja piinata. Tämänpuoleinen tuli levittää palaessaan valoa, mutta tuonpuoleinen palaa pimeydessä ja hammastenkiristys on sithen yhdistyneenä. Se syö, autioittaa ja kuluttaa valottomassa pimeydessä, kiduttaa koskaan sammumatta, koska se pyhän raamatun mukaan on ikuinen.

 

7. Rakkaani, ajattelen ja huokaan, kun tiedän, että olen olemassa helvetin tulta varten . Tuota kauheaa tuomiota ajatellessani valitan jatkuvasti elämääni, koska minulle on valmistettu sellaiset kärsimykset. Heti ajattelen sitä häpeää, joka on odotettavissa, sillä siellä tulevat kaikki maailman salat julki maailman ja luotu jen edessä, jotka minua katsellessaan näkevät, miten syväl lä olen. Sillä he eivät näe minua sellaisena kuin he minut täällä näkevät, sillä täällä he luulivat minun olevan sellaisen kuin miltä päältäpäin näytän . Todellisuudessa en sitä kuitenkaan ole. Siellä he näkevät lian, joka tässä maailmassa oli piilossa sisälläni ja ihmettelevät minuun piilotettuja kirouksia, Sillä he näkevät, miten viha ja pahat teot, joita olen itseeni kylvänyt ja kaikki salaisuuteni paljastuvat ja kaikki ihmettelevät minua suureen ääneen . Minussa piilossa olevia tahro ja he tarkastelevat kirkkaassa valossa ja näkevät lankeemukseni auringonpaisteessa . Siellä salaiset rikkomukseni ovat kaikkien nähtävissä ja kaikki voivat niitä vapaasti tarkastella . Siellä kaiksi syntini tulevat kaikille tunnetuiksi, eikä yhtään pahoista teoistani - ei pientä eikä suurta - unohdeta. Siellä muistutetann uudelleen mieleeni kaikki velkani ja syntini, koska kaikki tekoni ovat muistiinmerkittyjä ja kirjoihin kirjoitettuja.

 

8.Tekemieni pahojen tekojen vuoksi olen peloissani ja kauhuissani. Päivittäin itken sitä, mikä minua tunpuoleises maail massa odottaa. Mieleni on täysin selvillä siitä, etten ole tehnyt mitään hyvää. Senmukainen on tuomioni myös viimeisellä tuomiolla oleva, koska olen itselleni tallettanut vain pahan aarteen. Voi minua, kun kaikki tämä tulee viimeisellä tuomiolla osakseni; tuli ja pimeys, tuska ja häpeä koko maailman edessä. Voi minua, jos ylkä katsoo vihaisena kutsuttuja(Huom..joilla ei ole juhlapukua). Mihin silloin pakenisin ja mille seudulle piiloituisin? Voi minua, jos hän antaa palvelijoilleen käskyn sitoa käteni ja jalkani ja heittää minut ulos pimeyteen, kun näkivät, että pukuni oli liattu (Matt 22:13). Voi minua, jos minut otetaan oikealla puolella olevien lampaiden joukosta ja pannaan vasemmalla olevien vuohien joukkoon, ja lopulta heitetään ulos. Voi minua, jos luodessani katseeni pyhiin, jotka ottavat omistukseensa taivaan valtakunnan, itse palan tulessa! Mihin silloin voisin lähteä? Voi minua, jos häpeissäni ja kauhuissani seison kaukana ,enkä voi katsoa Tuomaria. Voi minua, jos ylkä minut siellä kieltää ikäänkuin Hän ei minua tuntisi ja pitää ovet edessäni suljettuina ja lähettää minut helvettiin. Voi minua, kun katsellessani juhlia ,joihin Häneen osalliset osallistuvat, valtakunnan ovet suljetaan ja jokainen saa perintöosansa. Voi minua, kun tuomioni sanoo, että minulta suljetaan portit ja että minun täytyy jäädä ulos, jossa on itku ja hammastenkiristys.

 

9. Rakkaani, tämä saa minut kaikkina aikoina vapisemaan - ts. kun tarkastelen syntejäni ja punnitsen tekojani, Kauhistuttava syntieni ja tuomiopäivän muistaminen valaa kauhua jäseniini ja täyttää ajatukseni pelolla. Hämmästyttävää on kuitenkin se, että kaiken tietäen ja selvästi tunnustaen sen, mitä minulle tulee tapahtumaan,kuitenkin teen pahaa . Tiedän, kuinka ankarasti minua rangaistaan - ja kuitenkin harrastan vääryyttä, tunnen hyvät työt - mutta teen pahoja. Luen Pyhän Hengen neuvon mukaan kirjoitettuja pyhiä tekstejä, jotka julistavat tuomiota, rangaistusta, valkeuden häähuonetta ja Taivasten valtakuntaa. Luen, mutten seuraa tekstin neuvoja, opettelen ,mutten opi mitään. Olen hyvin selvillä kirjoista ja kir –joituksista, mutta kaukana velvollisuuksistani. Luen muille Raamattua, mutten kuuntele lukemaani. Opetan ja kehotan tietämättömiä, mutten osaa ottaa siitä mitään hyötyä itselleni. Toki avaan kirjan, luen ja huokaan, suljen kirjan ja olen jo silloin unohtanut, mitä kirjassa sanotaan. Aivan samalla tavalla kuin teksti on kadonnut silmistäni, ovat opetukset kadonneet mielestäni. Rakkaani, mitä minun tule tässä maailmassa tehdä , maailmassa, jonka pauloissa olen ja mitä tehdä ruumiille,joka on täynnä pahaa, ja joka houkuttelee minua pahuuteen? Pyhät kirjoitukset saavat minussa aikaan pelkoa tuomion ja palkan vuoksi, halut kuitenkin painostavat minua tekemään lihan himon tekoja. Siten olen todella tuomion ja pelon välissä, siksi valitan päivittäin elämääni ja ylistän autuaaksi keskosia ja pikkulapsia, jotka eivät ole koskaan tulleet tähän valitusten maailmaan, eivätkä täältä vieneet taakkaa mukanaan . Joka löytää hyveestä elämän ja rauhan ja haluaa välttää taistelua ja tuomiota, sitä sota ja taistelu suuresti ahdistavat Lihani ei salli minun elää täällä hyveellisesti ja käydä sotaa, jos kuitenkin annan himoilleni vallan, on palkkani lopussa katkera. Siksi turvaudun Sinuun,Herra, tästä pahasta maailmasta, olet myös turva ruumiilleni, joka on kaikkien syntien alkusyy. Siksi sanon Apostoli Paavalin tavoin : ”Milloin pelastun tästä kuoleman ruumiista?" (Room7:24)

 

10. Kun ajattelin täta ja kipu poltti sisimmässäni, niin toinen tunne tuli sydämeeni ja poisti siitä surun . Hiljaa ja saltaisesti heräsi mielessäni rohkaiseva ajatus ja antoi. minulle toivon Hengessäni näin, miten katumus seisoi edessäni lohduttavana ja miten se kuiskutti korvaani lohdullisen tervehdyksen . Minua rohkaisten se sanoi: "Tunnetkö nyt syntisenä katumusta, ajatellen, ettei katumuksesta ole hyötyä? Miksi sitten suojelet katumusta, jos siitä ei ole sinulle hyötyä, synnintekijä?". Tähän vastasin: " Kun minua katumus ja valitus ilman hyötyä polttavat ja kiduttavat, silloin joudun syntieni määrän nähdessäni epätoivoon." " Kuuule synnintekijä", jatkoi katumus kuiskutteluaan , "haluan antaa sinulle yhden erittäin terveellisen elämäntavan opetuksen ja neuvon. Kuuntele minua ja minä näytän sinulle, miten sinun tulee oikealla tavalla harjoittaa katumusta, jotta se antaisi sinulle hyötyä ja toisi sinulle avun. Älä anna itseäsi epäilyksen valtaan, äläkä antaudu toivoa vailla olevaan toimettomuuteen! Älä anna syntiesi näkemisen laskea mielialaasi, äläkä siten tule pittaamattomaksi terveydestäsi ! Hyvä ja armahtavainen on Hierra, Hän haluaa nähdä sinut porttinsa luona, iloitsee Sinusta, kun teet kääntymyksen ja ottaa sinut riemuiten takaisin. Sinun suuri syntimääräsi ei ole edes pisaran vertaa verrattuna Hänen armahtavaisuuteensa ja Hän puhdistaa sinusta synnin, joka sinua hallitsee, armonsa avulla. Syntiesi muodostama meri ei ole likirnainkaan niin valtava kuin Hänen armonsa vähäisin henkäys, sillä Hänen armonsa meri voittaa koko maailman syntien pal jouden . "

 

l1. "Jos vielä kuljet synnissä niin pysy vaan poissa pahoista teoista ja kolkuta Hänen portilleen ,niin Hän päästää sinut sisälle . Älä ajattele, että olet tehnyt liikaa pahaa ja ettei sinua sentähden hyväksyttäisi ollenkaan palatessasi, ettet moisten ajatusten vuoksi jättäisi katumustasi tekemättä!. Älä tarkastele salaisten syntiesi paljoutta, ettet toivosi rnenettäneenä laiminlöisi elämääsi! Herrasi voi sinut puhdistaa ja tehdä tahrasi jälleen val keiksi. Vaikka syntisi olisi iskostunut sinuun yhtä syvälle kuin väri villaan, niin Hän tekee sinut lumivalkeaksi, kuten profeetat ovat kirjoittaneet (Ps 51 :9; Joos l :18). Luovu pahoista teoistasi ja kadu tekemiäsi syntejä, niin Hänn ottaa sinut armahtavaisuudessaan takaisin laumaansa. Jätä entinen loka ja palaa Hänen luoksensa! Hän palauttaa sinut laumaansa . "Edelleen katumus puhui minulle sanoen: " Vannotan sinua, sinä syntinen likasäkki, tee kuten olen sinulle neuvonut, niin hyvä Herra ottaa sinut laumaansa ja ottaa sinut syliinsä aivan kuten minä nyt . Synnintekijä, jos itket ja kadut rikkomuksiasi ja halajat Hänen luokseen saadaksesi armoa, niin Hän antaa anteeksi pahat tekosi ja vuodattaa päällesi armon täydellisyyden, sillä Hän janoaa paluutasi ja näkisi mielellään sinun seisovan Hänen porttinsa luona, koska Häin itse on antanut itsensä pilkalle ja kuolemalle alttiiksi ."

 

l2. "Kuule, synnintekijä, totuus on se, jonka olen sanonut: kauhea ja katkera on kipu ,joka pahantekijää odottaa. Syntistä kiduttavat, kuten raamattu sanoo (Mark 9:47), sammumaton tuli ja kuolematon mato, kun tuomio lopussa julistetaan. ”Syntinen, tiedä kuitenkin”, sanoi katumus edelleen, "ettei ole minun valtaani kuuluvaa olla tuonpuoleisessa syntisille hyödyksi. Sitä, joka ei minua täällä kuule ja joka ei t täällä etsi siipieni suojasta turvaa, sitä en voi tuonpuol eisessa auttaa. Siellä minun ei sallita rukoilla syntisten puolesta, jotka täällä eivät suojaani etsiytyneet ja hakeneet turvaa siipieni suojasta . Siksi annan Sinulle "synnintekijä, parannukseksi tämän neuvon: Tule, niinkauan kun vielä olet tässä maailmassaa, luokseni, niin saavutat avullani autuuden . Rukoilen sinun Edestäsi, että Hän armonsa vuoksi antaisi anteeksi syntisi, ja kosketan niitä kyynelilläni, niin että ne rupeavat itsekin haluamaan oikeudenmukaisuudelta anteeksiantoa. Astun kanssasi Armon eteen ja kosketan Häntä kyynelillä, että Hän armahtavaisuudessaan poistaisi likasi . Luotan Armoon, Hän kuulee puolestasi kantamani esirukoukset ja aloittaa heti taivuttamaan oikeudenmukaisuutta puolellesi . Niin,syntinen, armo itse tarttuu käsiisi näkymättömällä tavalla, astuu oikeudenmukaisuuden eteen ja puhuttelee sitä seuraevin sanoin: Katso toki tätä katuvaista, sinä kaikkialla peljättävä oikeudenmukaisuus.Hän oli kylläkin synnintekijä ja täysin tahraantunut, mutta nyt hänestä on tullut katumuksen tekijä, Katso häntä, miten hän kauhistuneena ja entisiä syntjään peläten, häveten seisoo edessäsi ja huoaten anoo sinulta anteeksiantoa. Ota huomioon hänen huokauksensa ja kyyneleensä, hänen katumuksensa sekä hänen sydämensä tuskat ja anna anteeksi hänelle hänen vikansa,, jos hän ei enää palaa niiden tykö. Katso miten hän murheellisen sydämen vuoksi on vaarassa joutua epätoivoon. Hän hukkuu, jos häntä ei nyt rohkaista. Ojenna siis hänelle kätesi ja anna hänen kuulla anteeksiannon kutsu, jotta hän nousisi ja kiiruhtaisi vastaanottamisen toivossa armahtavaisen Herran luo takaisin. "

 

13. Nämä sanat syntyivät hengessäni salaisesti pelon ja kauhun jälkeen, jotka taas olivat nousseet minusta syntieni tähden. Oikeutetusti olen hyväksynyt katumuksen henkilöitymän ja vienyt sen heikkoon sydämeeni, poistaakseni sieltä rnasennuksen ja kivun. Tämän olen puhunut kaikille syntisukulaisilleni lohdutuksen, toivon ja kää ntyrnyken vuoksi.Ylistetty olkoon Kaikkihyvä ja Suosiollinen, joka meistä parannuksemme tähden iloitsee, ja joka hyväksyy meidät meitä moittimatta rakkautensa tähden. Ylistetty olkoon Armollinen, jonka portit ovat avoimia, jotta niin hyvät kuin pahatkin voivat käydä niistä sisään, ja joka ei sulje pa hoilta armon oviaan, kun he palaavat Hänen luokseen. Ylistetty olkoon Hän, joka on antanut kaikki keinot käytettäviksi, jotta kaikki voisivat periä Hänen valtakuntansa; vanhurskaat hyveidensä, ja syntiset katumuksensa avulla. Ylistetty olkoon Hän,joka syntisten tähden on itse antautunut häväistykseen ja kuolemaan ja on kestänyt hapeäll.isen ristiinnaulitsemisen vain sentähden, että syntisillä olisi mahdollisuus saavutta elämä. Ylistetty olkoon Hän, joka armosta loi meidät ja armosta astui alas ja ristillään meidät vapautti. Hän on tuleva uudelleen ja on herättävä meidät suurena tulemisen päivänä kuolleista. Tee meidät,oi Hyvä, armosi vuoksi arvollisiksi tuomion päivänä näkemään laupeutesi ja kantamaan, sinulle Herra, vanhurskaiden kanssa ylistystä iankaikkisesta iankaikkiseen.