Antonios Suuri

Jos kerran kaikin mahdollisin tavoin huolehdimme siitä, mitenkä välttäisimme ruumiillisen kuoleman, eikö meidän paljon ennemmin tulisi huolehtia hengellisen kuoleman välttämisestä! Nimittäin sille, joka haluaa pelastaa sielunsa, ei ole olemassa muita esteitä kuin sielun oma välinpitämättömyys ja velttous. (Pyhä Antonios Suuri: Opetuksia ihmisen luonteesta, Filokalia I / 25. 45)

Älkäämme pyrkikö hyvään ja Jumalan tahdon mukaiseen elämään siksi, että ihmiset ylistäisivät meitä, vaan valitkaamme hyveellinen elämä sielun pelastuksen tähden. Sillä kuolema on joka päivä silmiemme edessä ja me voimme sen nähdä, mutta kaikki inhimillinen on hämärän peitossa. (Pyhä Antonios Suuri: Opetuksia ihmisen luonteesta, Filokalia I / 30. 74)

Synnin alku on himo. Se tuhoaa viisaankin sielun. Sielun pelastuksen ja taivasten valtakunnan alku taas on rakkaus. (Pyhä Antonios Suuri: Opetuksia ihmisen luonteesta, Filokalia I / 44. 148)

 

Kassianus Roomalainen

... Totisena todistuksena siitä että pelastuksemme toteutuu Jumalan armosta ja laupeudesta on tuo ryöväri, joka ei perinyt taivasten valtakuntaa hyveittensä palkaksi, vaan sai sen Jumalan armosta ja laupeudesta... (Pyhä Kassianus Roomalainen: Ylpeydestä, Filokalia I / 139. rivi 6 alh.)

 

Markus Askeetti

Jos haluat pelastua, rakasta totuudenmukaista nuhdetta äläkä milloinkaan torju sitä harkitsemattomasti. (Pyhittäjä Markus Askeetti: Hengellisestä laista, Filokalia I / 173. 128)

Jos tahdot pelastua ja oppia tuntemaan totuuden, (1 Tim. 2: 4) pyri aina kohoamaan kaikkien aistillisten asioiden yläpuolelle ja koeta toivon voimalla tarrautua yksin Jumalaan. Kun näin pakotat itsesi kääntymään sisimpääsi, löydät hallituksia ja valtoja, jotka taistelevat sinua vastaan. Kun voitat ne rukouksella ja säilytät hyvän toivon, saat Jumalalta armon, joka vapauttaa sinut tulevasta vihasta. (Pyhittäjä Markus Askeetti: Niille jotka arvelevat... Filokalia I/ 197. 146)

 

Teodoros Edessalainen

»Loppusana kaikesta, mitä on kuultu», sanoo Saarnaaja, »on tämä: Pelkää Jumalaa ja pidä Hänen käskynsä, sillä tämä on ihmisen täyteyden mitta.» (Saarn.12:13 LXX) Näin Saarnaaja sanoo meille: minä osoitan sinulle, mikä on keskeisintä ja tärkeintä pelastuksen tiellä. Hän julistaa: »Pelkää Jumalaa ja pidä Hänen käskynsä!» Pelolla Saarnaaja ei tarkoita alkukantaista rangaistuksen pelkoa, vaan täydellistä ja täydelliseksi tekevää pelkoa, joka syntyy meissä rakkaudesta käskyjen Antajaa kohtaan. Sillä jos kartamme syntiä vain rangaistuksen pelosta, on selvää että ilman sen uhkaa tekisimme noita rangaistavia tekoja eli rakastamme edelleenkin syntiä. Mutta kun emme pidäty pahoista teoista yksinomaan rangaistuksen pelosta, vaan siksi että vihaamme niitä, silloin harjoitamme hyveitä rakkaudesta Valtiasta kohtaan ja siksi että pelkäämme joutuvamme eroon Hänestä. Pelko siitä ettemme vain laiminlöisi mitään käskyä, on puhdas (Ps.19:10) ja hyvän itsensä tähden syntynyt. Se puhdistaa sielumme ja sillä on täydellisen rakkauden voima. Jolla on tämä pelko ja joka pitää käskyt, hän on se »täysimittainen» ihminen, josta Saarnaaja puhuu - toisin sanoen hän on täydellinen eikä hänessä ole puutteen häivää.

Kun tämän tiedämme, pelätkäämme siis Jumalaa ja pitäkäämme Hänen käskynsä, että olisimme täydellisiä ja kaikkinaisten hyveiden kaunistamia. Nöyrin mielin ja särjetyin sydämin veisatkaamme lakkaamatta Herralle pyhän Arsenioksen rukousta: »Jumalani, älä hylkää minua: Mitään hyvää en ole edessäsi tehnyt, mutta laupeutesi tähden suo minun panna alku hyville teoilleni.» Sillä meidän pelastuksemme on Jumalan armon ja Hänen ihmisrakkautensa varassa. Hänelle - Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle - kuuluu kunnia, valta ja palvonta nyt, aina ja iankaikkisesti. Amen. (Pyhä Teodoros, Edessan piispa: Sielulle hyödyllisiä opetuksia, Filokalia II / 42- 43. 100)

 

Maksimos Tunnustaja

Jokainen pelastukseen pyrkivä ahkeroi sekä käytännön hyveissä että hengellisissä tutkiskeluissa, sillä ilman hyvettä ja tietoa ei kukaan ole vielä milloinkaan pelastunut. Hyveen tehtävänä on pitää liha aisoissa ja terveen harkinnan suitsilla taitavasti taltuttaa sen sopimattomat tempoilut. Hengellisten tutkiskelujen tehtävänä taas on saada ihminen ensin oikein ymmärtämään ja arvioimaan asioita ja sitten järkevästi valitsemaan se, mikä on hyvää. (VII:62) (Pyhä Maksimos Tunnustaja: Valikoima Jumalan tuntemista... Filokalia II / 211. 233)

 

Thalassios Afrikkalainen

Jos haluat pelastua, hylkää himolliset nautinnot ja ahkeroi itsehillinnän, rakkauden ja herkeämättömän rukouksen harjoittamisessa. (Pyhittäjä Thalassios Afrikkalainen: Rakkaudesta, itsehillinnästä... Filokalia II / 217. 42)

Kaikkien luotujen pelastus on Luojan suurenmoisessa kaitselmuksessa. (Pyhittäjä Thalassios Afrikkalainen: Rakkaudesta, itsehillinnästä... Filokalia II / 218. 61)

 

Abba Filemon

Toisen kerran sama veli pyysi abba Filemonilta: Tee rakkaudenpalvelus, isä, ja selitä, miten harjoitat mieltäsi. Opeta minua, että minäkin pelastuisin. Abba kysyi: - Miksi utelet tällaisia asioita? Silloin veli lankesi pyhän isän jalkoihin, syleili ja suuteli niitä ja pyysi hartaasti häntä vastaamaan.

Pitkän hiljaisuuden jälkeen abba sanoi hänelle: - Et vielä pysty omaksumaan tätä, sillä vain se joka on kasvanut kiinni vanhurskauteen, voi osoittaa kullekin aistilleen sopivan työn. Mutta se joka ei ole täydellisesti puhdistunut turhista maallisista ajatuksista, ei ole arvollinen saamaan tätä armolahjaa.

Jos siis halajat tällaisia asioita harjoita puhtain sydämin jatkuvaa salaista mietiskelyä. Sillä jos rukoilet lakkaamatta ja tutkit pyhiä kirjoituksia, sielusi sisäiset silmät avautuvat ja sisimmässäsi syntyy suuri ilo ja sanoin kuvaamaton palava rakkaus. Silloin Hengen palo valtaa myös ruumiin ja koko ihmisestä tulee hengellinen.

Kun Jumala tekee sinut otolliseksi rukoilemaan puhtain mielin, tapahtuipa se päivällä tai yöllä, luovu silloin omasta rukoussäännöstäsi ja pyri kaikin voimin kohti Jumalaa ja tarraudu Häneen. Hän valaisee sydämesi ja osoittaa, millaiseen hengelliseen työskentelyyn sinun pitää ryhtyä.

Abba Filemon jatkoi vielä: -Kerran eräs vanhus tuli luokseni. Tiedustelin häneltä hänen mielensä tilaa ja hän vastasi: »Kaksi vuotta rukoilin uupumatta koko sydämestäni Jumalalta, että Hän painaisi lähtemättömästi sydämeeni sen rukouksen, jonka Hän itse opetti omille opetuslapsilleen, eikä sallisi mieleni eksyä muihin asioihin. Nähdessään vaivannäköni ja kärsivällisyyteni laupias Herra, aulis Antaja, soi minulle sen mitä olin pyytänyt.»

Abba Filemon sanoi vielä:

- Mielessä syntyvät turhat ajatukset ovat toimettoman ja velton sielun vaivoja. Meidän tulee - niin kuin kirjoitettu on - »yli kaiken varottavan varjella sydäntämme» (Sananl.4:23), veisata ymmärtäväisesti ja ajatustemme harhailematta sekä rukoilla puhtain mielin. Veljeni, Jumala näet tahtoo, että me osoitamme kaipuumme Jumalaan ensin ruumiillisen vaivannäön ja sitten rakkauden ja lakkaamattoman rukouksen avulla - ja niin Hän näyttää meille pelastuksen tien. Taivaaseen ei ilmeisesti ole muuta tietä kuin täydellinen vaikeneminen, kaiken pahan välttäminen, hyvän harjoittaminen, täydellinen rakkaus Jumalaan ja yhdistyminen Häneen pyhyydessä ja vanhurskaudessa. Jos joku on nämä saavuttanut, hän on pian kohoava taivaan korkeuksiin. Kuitenkin sen, joka haluaa kohota näihin korkeuksiin, tulee ensin »kuolettaa maalliset jäsenensä» (Kol.3:5). Sillä kun sielumme riemuitsee katsellessaan todellista hyvää, se ei lankea himoihin, joihin aistinautinto sitä viettelee. Se päinvastoin kiertää kaukaa kaiken ruumiillisen nautinnon ja ottaa puhtain ja tahrattomin mielin vastaan sille ilmestyvän Jumalan.

Meidän tulee olla valppaita, nähdä ruumiillisesti vaivaa ja varjella sielumme puhtautta, että saisimme Jumalan sydämemme asukkaaksi. Vain siten voimme täyttää hänen käskynsä emmekä eksy oikealta tieltä. Silloin Hän itse opettaa meitä noudattamaan lakejaan ja lähettää meille Hengen armon kautta voimansa niin kuin aurinko säteensä. Vaivojen ja koettelemusten avulla meidän tulee kirkastaa itsessämme Jumalan kuva, jonka mukaan meidät on luotu järjellisiksi ja meille on annettu kyky kasvaa viisaudessa ja Jumalan kaltaisuudessa. Kun olemme koettelemusten tulessa kirkastaneet aistimme, ne puhdistuvat ja me itse kohoamme kuninkaalliseen arvoon. Sillä Jumala on tehnyt myös ihmisluonnon osalliseksi taivaallisista hyvyyksistä: hengessä se kykenee näkemään enkelten kuorot, herrauksien loiston, voimat, hallitukset, vallat, lähestymättömän valkeuden ja häikäisevän säteilevän kirkkauden.

Kun olet onnistunut saavuttamaan jonkin hyveen, älä pöyhkeile veljesi edessä äläkä ajattele, että sinä olet menestynyt, mutta hän on ollut välinpitämätön, sillä tällaisesta saa alkunsa ylpeys. Varo kaikin tavoin, ettet tekisi mitään vain miellyttääksesi ihmisiä.

Kun taistelet jotakin himoa vastaan, älä lannistu äläkä masennu, vaikka taistelu pitkittyisikin, vaan nouse ja lankea Jumalan eteen ja toista koko sydämestäsi profeetan sanoja »Riitele, Herra, minun riitaveljiäni vastaan» (Ps.35:1), sillä itse en kykene heitä vastustamaan. Ja Herra näkee nöyryytesi ja lähettää sinulle apunsa.

Kun kuljet jonkun kanssa tiellä, älä antaudu turhaan keskusteluun, vaan anna mielesi keskittyä tavanmukaiseen hengelliseen työskentelyyn, että siitä muodostuisi mielelle hyvä tapa, joka saisi sen unohtamaan maailman nautinnot ja johtaisi himottomuuden satamaan.

Opetettuaan veljelle tämän ja vielä muutakin vanhus päästi hänet menemään. (Abba Filemon: Hyödyllinen kertomus... Filokalia II / 256- 259. 12)

 

Teognostos

Kun mikään himo ei enää vaivaa sinua, vaan sydämesi täyttää yhä kiihkeämpi kaipaus ja rakkaus Jumalaan, kun et enää pelkää kuolemaa, vaan pidät sitä unena jota suorastaan odotat, silloin olet saavuttanut pelastuksesi pantin ja sanomattomasti iloiten kannat sisimmässäsi taivasten valtakuntaa. (Pyhittäjä Teognostos: Pappeudesta, Filokalia II / 273. 12)

Sinä laiska ja kokematon, » mene muurahaisen tykö» (Sananl.6:6) ja ota oppia sen vaatimattomuudesta ja vähäpätöisyydestä, niin ymmärrät, että Jumala, jolta ei puutu mitään ja joka on kaikessa täydellinen, ei tarvitse meidän hyviä tekojamme. Hän päinvastoin jakaa meille runsaita lahjojaan ja armossaan pelastaa ne, jotka ymmärtävät olla Hänelle kiitollisia, vaikka ihmisrakkaudessaan Hän silti ottaa vastaan kunkin voimien mukaisen työn. Jos siis uurastat ajatellen, että olet Jumalalle velkaa ja tahdot maksaa Hänelle saamasi hyvyydet, menettelet oikein ja Jumalan laupeus on sinua lähellä. Mutta jos arvelet Jumalan olevan sinulle velkaa ja velvollinen maksamaan sinulle sen hyvän, minkä kuvittelet Hänelle tekeväsi, olet eksynyt oikealta tieltä. Kuinka hyväntekijä voisi olla velallinen? Riennä kuitenkin edes palkkalaisen tavoin eteenpäin, niin vähitellen Jumalan laupeudesta saavutat etsimäsi.

Tahdotko, että osoitan sinulle toisenkin tien pelastukseen tai pikemminkin himottomuuteen? Herkeämättömin rukouksin hellytä Luojasi, ettei Hän antaisi sinun epäonnistua päämääräsi saavuttamisessa. Tuo Hänen eteensä jatkuvasti esirukoilijoiksesi kaikki taivaalliset voimat ja pyhät ihmiset yhdessä kaikkein puhtaimman Jumalansynnyttäjän kanssa. Älä ano himottomuutta vaan pidä itseäsi arvottomana niin arvokkaaseen lahjaan. Sen sijaan vaivojasi säästämättä ano pelastusta, sen myötä saat myös himottomuuden. Pelastus on kuin hopeaa, mutta himottomuus kuin puhdasta kultaa. Harjoita myös salaista hengellistä mietiskelyä, joka lepyttää Jumalan. Tutki Häneen liittyviä kätkettyjä salaisuuksia, sillä niiden tutkisteleminen pystyy jumalaloittamaan sinut. Tällaisista tutkisteluista Jumala iloitsee ja ne taivuttavat Hänet puoleesi. (Pyhittäjä Teognostos: Hyveiden harrastamisesta... Filokalia II / 279. 31- 32)

Kilvoittele saadaksesi sydämesi sisimpään pantiksi täyden varmuuden pelastuksestasi, ettei sinua lähtösi hetkellä odottamatta valtaisi pelko ja vavistus. Olet saanut tämän varmuuden silloin, kun sydämesi ei syytä sinua mistään rikkomuksesta eikä omatuntosi soimaa vihastumistesi tähden, edelleen silloin kun olet Jumalan armosta taltuttanut himojen hillittömän raivon, ja lohdutuksen kyyneleet virtaavat ja mielesi rukoilee puhtaasti ja harhailematta ja kun valoisin mielin ja sydän valmistautuneena käyt kuolemaa vastaan, jota useimmat kammoavat ja koettavat päästä pakoon. (Pyhittäjä Teognostos: Hyveiden harrastamisesta... Filokalia II / 280. 33)

Olet saanut lahjaksi pelastuksen; kiitä siitä pelastajaasi Jumalaa. Mutta jos lisäksi tahdot tuoda Hänelle lahjoja, kanna Hänelle kiitollisena köyhästä sielustasi kaksi ropoa (vrt. Mk 12:41– 43): nöyryys ja rakkaus. Hän kelpuuttaa ne aivan varmasti pelastuksen uhrilippaaseen ja iloitsee niistä enemmän kuin monien muiden lukuisista hyveistä. Jos olet kuollut himoihisi ja tahdot Lasaruksen tavoin tulla herätetyksi eloon, tuo nämä kaksi todellista sisarta välittäjiksi Herran eteen, niin pyyntösi tulee varmasti kuulluksi. (Pyhittäjä Teognostos: Pappeudesta, Filokalia II / 284. 45)

 

Simeon Uusteologi

Meitä ei pelasta se että osoitamme laupeutta vain yhdelle ihmiselle, mutta yhdenkin halveksiminen (vrt. Mt.18:10) riittää kyllä toimittamaan meidät iankaikkiseen tuleen. Sanat »minun oli nälkä» ja »minun oli jano» (Mt.25:35) eivät rajoitu vain yhteen kertaan tai yhteen päivään: ne koskevat koko elinaikaa. Meitä ei liioin kehoteta syöttämään, juottamaan, vaatettamaan ja muuten huolehtimaan Kristuksesta vain yhden kerran, vaan Herramme ja Jumalamme on julistanut ottavansa palvelijoiltaan vastaan näitä palveluksia jokaisessa ihmisessä ja joka tilanteessa. (Pyhittäjäisämme Simeon Uusteologi: Käytännön kilvoittelusta ja... Filokalia III / 127. 111)