Evagrios

On olemassa demoni, jota voisi kutsua vaikkapa maankiertäjäksi. Se lähestyy veljiä enimmäkseen aamulla ja kuljettaa mieltä kaupungista kaupunkiin, kylästä kylään ja talosta taloon. Aluksi veli käy mielessään näennäisesti viattomia keskusteluja, sitten hän alkaa keskustella pitempään joidenkin tuttavien kanssa. Näin hän turmelee mielensä tilan, joka muuttuu sen mukaan millaisia ovat hänen mielikuvituksessaan kohtaamansa ihmiset. Siten mieli vähitellen loittonee yhä enemmän Jumalan tuntemisesta ja hyveistä sekä unohtaa kutsumuksensa. Erakon on tarkoin tutkittava, mistä tuo demoni tulee ja minne se päätyy. Se ei houkuttele mukaansa tuolle pitkälle kierrokselle ilman tarkoitusta ja umpimähkään. Se haluaa turmella erakon tilan ja toimii niin, että mieli kaikesta kiertelystä kiihdyksiin jouduttuaan ja monien kohtaamisten juovuttamana lankeaisi heti haureuden, vihan tai alakuloisuuden valtaan; nämä ovat mitä suurimmassa määrin omiaan vahingoittamaan sen kirkasta tilaa.

Mutta jos kerran tarkoituksenamme on oppia tarkkaan tuntemaan tuon demonin ilkeät juonet, älkäämme heti ryhtykö sitä vastustamaan tai kertoko kenellekään,* kuinka se saa mielessä aikaan keskusteluja ja vähitellen vetää sen kohti kuolemaa. Sillä jos niin menettelemme, se poistuu meistä heti, koska se ei näissä puuhissaan siedä paljastumista; näin emme siis pääsisikään perille sen juonista. Päinvastoin sallikaamme sen jatkaa peliään vielä toisena tai kolmantena päivänä ja opittuamme tarkoin tuntemaan sen metkut karkottakaamme se ankarasti nuhdellen.

Mieli on kiusauksen** aikana yleensä samentunut eikä pysty näkemään selvästi sitä, mikä tapahtuu. Siksi odota ensin demonin poistumista ja sitten istuudu ja muistele itseksesi kaikkea tapahtunutta: mistä tulit, minne menit, missä haureuden, alakuloisuuden tai vihan henki sai sinut valtaansa -sanalla sanoen: kuinka kaikki tapahtui? Tutki perusteellisesti kaikki tämä ja paina se mieleesi, jotta voisit nuhdella demonia, jos se sinua toistamiseen lähestyy. Huomaa myös oma heikko kohtasi, jonka se yrittää sinulta salata, ja niin et enää seuraa sitä. Jos haluat saada demonin raivostumaan, nuhtele sitä heti tulotiessään ja ala luetella järjestyksessään paikkoja, joissa se sinua kuljetti. Siitä se suuttuu silmittömästi eikä voi kestää sellaista häpeää. Huomaat tämän siitä, että kun olet oikeaan aikaan esittänyt tämän sille, ajatus erkanee sinusta. Demoni ei nimittäin voi kestää suoraa nuhtelua. Kun tämä paha henki on jäänyt häviölle, seuraa syvä uni, silmät alkavat lupsahdella, vilu puistattelee eikä haukotuksille tahdo tulla loppua, hartiat tuntuvat raskailta. Tämän kaiken karistaa jo lyhyen rukouksen jälkeen Pyhä Henki. (Munkki Evagrios: Himojen ja ajatusten erittelemisestä I / 78. 8)

*Tarkoittaa keskustelua hengellisen ohjaajan kanssa. Isien opetuksen mukaan se on tehokkain keino kiusaajan ansojen välttämiseksi, mutta tässä tapauksessa kirjoittaja ei sitä suosittele.

** ks. kiusaus

Nämä ajalliset ajatukset Herra on antanut ihmiselle kuin lampaat hyvälle paimenelle. Kuten on kirjoitettu Hän on suonut jokaiselle ihmiselle ajatukset hänen sydämeensä.* Avuksi paimenelle Hän on antanut intohimon ja vihan, jotta hän vihan avulla karkottaisi ajatussudet ja intohimoa hehkuen osoittaisi lampaille hellyyttä silloinkin, kun sateet ja tuulet häntä itseään ahdistavat. Vielä Jumala on antanut ihmiselle laitumen lampaittensa kaitsemiseen, viheriöivän niityn ja virvoittavat vedet, (Ps.23:2) vaskirummun ja kanteleen, (Ps.149:3) vitsan ja sauvan (Ps.23:4), niin että hän saisi laumasta sekä ravinnon että vaatetuksen ja keräisi ruohon vuorilta. (Sananl.27:25) Sanoohan apostolikin: »Kuka kaitsee karjaa eikä nauti karjansa maitoa?» (1 Kor.9:7) Erakon tuleekin varjella tätä laumaansa yötä päivää, ettei vain yksikään lammas tai karitsa joutuisi petojen saaliiksi tai rosvojen käsiin. Ja jos sellaista jossakin metsän pimennossa pääsee tapahtumaan, hänen on hetimmiten temmattava saalis leijonan ja karhun kidasta. (1 Sam.17:35)

Demonipetojen saaliiksi joutuu veljeen kohdistuva ajatus, jos se käy mielemme laitumella vieri vieressä vihan kanssa, saman kohtalon kokevat ajatus naisesta, jos se häpeällisen himon kanssa pyörii mielessämme, ajatus hopeasta ja kullasta, jos se asuu meissä rinnan ahneuden kanssa, vieläpä ajatukset pyhistä armolahjoista, jos laskemme niiden luo mielemme laitumella turhamaisuuden. Samoin voi käydä kaikille muillekin ajatuksille, jos himot pääsevät niiden kimppuun. Ei riitä, että huolehdimme ajatuslampaistamme pelkästään päivällä, yölläkin on niiden vuoksi valvottava vartiossa.

Saattaa näet käydä niin, että ihminen häpeällisiä ja pahoja asioita uneksiessaan kadottaa laumansa. Tähän viittaavat Jaakobin sanat: »Pedon haaskaamaa en ole sinulle tuonut, se oli minun itseni korvattava; minulta sinä sen vaadit, olipa se viety päivällä tai yöllä. Päivällä vaivasi minua helle, yöllä vilu, ja uni pakeni silmistäni.» (1Moos. 31: 39 - 40) Jos käy niin, että aherrus saa meidät alakuloisuuden valtaan, nouskaamme tiedon kalliolle ja virittäkäämme hengellinen kanteleemme: täyttäkäämme hyveiden avulla sen kielet tiedolla. Sitten taas kaitkaamme lampaitamme Siinain vuoren juurella, että isiemme Jumala kutsuisi meitä pensaasta (2 Moos. 3 jne.) ja soisi meille ihmeiden ja tunnusmerkkien armolahjan. (Munkki Euagrios: Himojen ja ajatusten erittelemisestä I / 83. 16)

* Kirjoittaja viittaa luultavasti Hebrealaiskirjeeseen 10:16

Entä sitten se demoni, joka saattaa sielun tunteettomuuden tilaan'? Pelkään siitä kirjoittaakin. Sen saapuessa sielu näet lankeaa luonnollisesta tilastaan sekä luopuu Herran pelosta ja hartaudesta. Syntiä se ei lue synniksi, laittomuutta ei pidä laittomuutena. helvettiä ja iankaikkista tuomiota se pitää joutavana höpinänä, maata järisyttävälle tulelle se nauraa pilkaten, ja vaikka se tunnustaakin Jumalan, niin Hänen säädöksiään se ei halua tuntea. Hakkaat sydäntäsi sielusi johdattaessa sinua syntiin, mutta se ei sitä tunne. Koetat taivuttaa sitä Raamatun kirjoituksilla, mutta se on täysin paatunut eikä kuule. Kuvailet sille ihmisten pilkkaa, mutta se ei välitä siitä, häpeästä se ei tajua mitään - se on kuin sika, joka silmät sidottuina murtaa aitauksensa.

Tämän demonin tuovat mukanaan turhamaiset ajatukset, jos ne saavat asettua meihin. Sen tähden sanotaankin: »Ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi». (Mt.24:22) Tämä demoni hyökkää harvoin luostariyhteisössä eläviä veljiä vastaan. Syykin on selvä: toisten onnettomuuksien edessä -olipa kyseessä sitten sairaus, vankeus tai äkkikuolema -sielu vähä vähältä liikuttuu ja alkaa tuntea myötätuntoa, jolloin pahan hengen aiheuttama paatunut tunnottomuus hälvenee. Tällainen apu puuttuu meiltä erakoilta, jotka elämme autiomaassa ja kohtaamme harvoin sairastavia.

Tämän demonin karkottamiseksi on Herra antanut käskyn käydä katsomassa sairaita ja vierailla vankeudessa olevien luona. Hän sanoo: »Minä sairastin ja te kävitte minua katsomassa.» (Mt.25:36)

Mutta muistettakoon myös tämä: Jos erakko tämän demonin vaikutuksessa ollessaan ei ole taipunut haureellisiin ajatuksiin eikä masennuksen vallassa ole lähtenyt asumuksestaan, se on osoituksena siitä, että hänellä on jumalallista kärsivällisyyttä ja siveyttä ja että hän on autuas suuren himottomuutensa tähden. Ne jotka ovat lupautuneet Jumalan palvelemiseen mutta antavat etusijan seurustelulle maailman ihmisten kanssa, varokoot tätä demonia. - Häpeän puhua tai kirjoittaa siitä mitään enempää. (Munkki Euagrios: Himojen ja ajatusten erittelemisestä I / 78. 10)

Joka on voittanut vihan, on voittanut demonit. Mutta vihan orjalle ovat munkkeuselämä ja meidän Herramme tiet vieraat, sillä kuten on kirjoitettu, itse Herra opettaa sävyisille tiensä. (Ps.29:9 *) Vaikea on näet pahan pyydystää erakon mieltä, kun se pakenee sävyisyyden laaksoon. Sillä tuskin on hyvettä, jota demonit pelkäävät niin paljon kuin sävyisyyttä. Tämä hyve oli Mooseksella, jota kutsutaan kaikkia ihmisiä sävyisämmäksi. (4 Moos. 12:3) Jumalallinen Daavid taas osoitti, että tämän hyveen tähden Jumala muistaa ihmistä: »Muista, Herra, Daavidia ja hänen sävyisyyttään.» (Ps.132:1 LXX) Itse Vapahtajamme on kehottanut meitä ottamaan oppia Hänen sävyisyydestään: »Oppikaa minusta, sillä minä olen sävyisä ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.» (Mt.11:29) Sellainen, joka tosin pidättyy ruoasta ja juomasta, mutta lietsoo itseään vihaan pahoilla ajatuksilla , on kuin merta kyntävä laiva , jonka kapteenina on demoni. Siksi meidän on kaikin voimin tarkoin vartioitava koiraamme. Meidän on kasvatettava se sävyisäksi kaikkia ihmisiä kohtaan ja opetettava se tuhoamaan vain susia, mutta jättämään lampaat rauhaan. (Munkki Euagrios: Himojen ja ajatusten erittekemisestä I / 80. 12)

*Ps. 29:9: UT:ssa ja Septuaginta-käännöksessä kreikk. sana praos ilmaisee nöyrää, hiljaista lempeyttä. Se on suom. Raamatussa käännetty joko nöyrä tai hiljainen; tässa kaytetään sanaa sävyisä (suom.)

Kun erakko alkaa vapautua himoista, hän kiiruhtaa heti turhamaisuudella ratsastaen kohti asutuskeskuksia täynnä hillitöntä kunnian ja ylistyksen kaipuuta. Jumalan kaitselmuksesta hänet silloin tapaa haureuden henki, joka sulkee hänet johonkin sikolättiin ja opettaa, ettei hän enää koskaan saisi nousta sairasvuoteestaan, ennen kuin on täysin terve, jottei olisi kuten sellaiset sairaat, jotka toipilaina menevät vastoin lääkärin kieltoja kaduille ja kylpylöihin ja niin sairastuvat uudelleen samoihin tauteihin. Sen tähden, veljeni, pysykäämme keljassamme ja tarkatkaamme ennemminkin itseämme, että harjaantuisimme hyveissä eikä pahuus saisi meitä puoleensa ja jotta saisimme tiedossa uudistuen sisäisiä mietiskelynäkyjä,* niin että rukouksen kohottamina näkisimme selvemmin Vapahtajamme valkeuden.(Munkki Evagrios: Himojen ja ajatusten erittekemisestä I / 81. 14)

* kreik. theorimata

En kykene kirjoittamaan kaikista demonien ilkeyksistä, ja häpeän mainitakin niiden metkuja, sillä pelkään, että siten ehkä vahingoitan yksinkertaisimpia lukijoitani. Kerron kuitenkin vielä haureuden demonin pahoista aikaansaannoksista. Kun erakko on saanut sammutetuksi sielussaan riehuneet himot ja kun häpeälliset ajatukset ovat laantuneet, silloin haureuden demoni tuo hänen mieleensä kuvia keskenään kisailevista miehistä ja naisista ja saa hänet katselemaan häpeällisiä tekoja ja eleitä. Tämä kiusaus ei kuitenkaan ole pitkäaikainen, sillä harras rukous sekä ankara ja niukka ruokajärjestys yhdessä valvomisen ja hengellisessä mietiskelyssä harjaantumisen kanssa karkottavat sen kuin poutapilven. Tapahtuu sellaistakin, että tämä demoni iskee otteensa itse lihaan, kiihottaa sen järjettömään hekumaan ja keksii lukemattomia muita juonia, joita ei ole tarpeen tuoda julki ja kirjoittaa muistiin .

Näiden ajatusten nujertamisessa auttaa suuresti se, että suunnataan hehkuva viha tuohon demoniin. Se pelkääkin erityisesti tätä vihaa, joka saa mielen kuohuksiin ja turmelee demonin aikeet. Tätä tarkoittaakin psalmin sana »Vihastukaa älkääkä syntiä tehkö». ( Ps.4:5 LXX) Sillä kiusausten aikana tällainen viha on hyödyllinen lääke sielulle.

Haureuden demonin tapaan myös vihan demoni heijastaa mieleen kuvia siitä, kuinka kelvottomat herjaavat erakon vanhempia, sukulaisia tai ystäviä. Näin se koettaa saada erakon kiivastumaan ja lausumaan tai tekemään jotakin pahaa niille, jotka hän mielessään näkee. Tätä on varottava, ja mieli on nopeasti temmattava irti tällaisista kuvista, jottei se niiden sytyttämänä olisi rukouksen aikana kuin roihuava päre. Näihin kiusauksiin lankeavat erityisesti ärtyisät ja äkkipikaiset, jotka ovat kaukana puhtaasta rukouksesta ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tuntemisesta. (Munkki Euagrios: Himojen ja ajatusten erittekemisestä I / 82. 15)

Sellainen on erakkomunkki. Ja sellainen hänen tuleekin olla, erillään vaimosta siittämättä poikaa tai tytärtä Jeremian mainitsemassa paikassa. Eikä siinä kyllin, hänen tulee olla myös Kristuksen sotilas, vapaa aineen ja huolten kahleista, kaukana elantoon liittyvistä ajatuksista ja teoista. Sanoohan apostolikin: »Ei kukaan, joka sodassa palvelee, sekaannu elatuksen toimiin, sillä hän tahtoo olla mieliksi sille, joka on hänet palkannut.» (2 Tim. 2:4) Näin eläköön munkki, joka on jättänyt taakseen koko tämän aineellisen elämän ja tavoittelee mielen vaikenemisen* kauniita ja hyviä hedelmiä. Kuinka kaunista ja hyvää onkaan vaikenemisen kilvoittelu. Kuinka todella kaunista ja hyvää! Sillä tämä ies on sovelias ja kuorma keveä. (Vrt.Mt.11:30) Ihanaa on tällainen elämä ja kilvoittelu suloista.

Haluatko siis, rakas veljeni, ryhtyä elämään todellisena erakkomunkkina ja niin tavoitella noita mielen vaikenemisen hedelmiä'? Jätä taaksesi kaikki tämän maailman huolet, kaikki sen hallitukset ja esivallat, toisin sanoen ole aineeton, himoton, vapaa kaikista haluista, jotta niitä tunternatta voisit kes-kittyä vaikenemiseen. Sillä jos joku ei pääse näiden kaikkien yläpuolelle, ei hän voi menestyä vaikenemiskilvoituksessaan. Syö vähän ja yksinkertaisesti äläkä herkuttele. Ja vaikka mieleesi tulisi ajatus, että vieraanvaraisuuden osoittamiseksi sinun on hankittava jotain kalliimpaa ja herkullisempaa, älä kallista sille korvaasi äläkä anna sille yhtään periksi. Sillä siinä väijyy vihollinen ja koettaa saada sinut lyömään laimin vaikenemiskilvoituksesi. Tiedät, että Herra Jeesus moittii tällaisten parissa puuhailevaa sielua niinkuin Marttaa: »moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet, mutta tarpeellisia on vä-hän, tahi yksi ainoa" - kuulla Jumalan sanaa ja sen jälkeen tyytyä siihen mitä käsillä on. Sen tähden Hän jatkaakin: "Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois.» (Lk.10:41-42)Voit pitää esikuvanasi myös Sarpatin leskeä ja muistaa, millä ruoilla hän kestitsi profeettaa. (1 Kun. 17: 10) Vaikka sinulla olisi vain leipää, suolaa ja vettä, voit niidenkin avulla saada palkan vie-raanvaraisuudesta. Ja vaikkei sinulla olisi niitäkään, niin jos vain otat vieraan ystävällisesti vastaan ja sanot hänelle jotain hyödyllistä, voit silläkin tavoin saada vieraanvaraisuuden palkan. Sanotaanhan: »Eikö sana ole enemmän kuin hyvä anti.» (Siir. 18:16) (Munkki Euagrios: Munkkielämän pääpiirteet I / 61 – 62. 2 – 3)

* kreikaksi hesykhia

Harhailevan mielen vakaannuttavat lukeminen, valvominen ja rukous. Hekuman palon taas sammuttavat nälkä, vaiva ja erakkoelämä. Vihan vellonnan tyynnyttävät psalmilaulu, pitkämielisyys ja armeliaisuus. Kaikki mikä menee äärimmäisyyksiin ja tapahtuu väärällä ajalla, on ohimenevää ja pikemminkin vahingoittaa kuin hyödyttää. (Munkki Euagrios: Poimintoja hengellistä raittiutta käsittelevistä kirjoituksista I / 90. 5)

 

Abba Filemon

...Voitto on kuitenkin helppo niille, jotka erakkoina oikein kilvoittelevat, sillä heissä ei vihollisella ole osaa eikä arpaa, ovathan he kieltäneet maailman ja ryhtyneet päättäväisesti harjoittamaan hyveitä. Ja itse Jumalakin taistelee heidän puolellaan. Sano minulle; onko kukaan koskaan tullut Herran luo ja alkanut vaeltaa Hänen pelossaan niin, ettei hänen luontonsa ole muuttunut? Tai onko kukaan kirkastanut itsensä Jumalan laeilla ja Hänen tahtonsa mukaisilla teoilla niin, ettei hänen sielussaan ole alkanut säteillä jumalallisia mietteitä ja ajatuksia? Tällainen ihminen ei salli sielunsa olla koskaan toimeton, sillä Jumala kannustaa jatkuvasti hänen mieltään kohti vaoa.(Abba Filemon: Hyödyllinen kertomus ...II / 261. 14)

Abba Filemon kertoi vielä erakosta, joka oli saavuttanut himottomuuden ja saanut jokapäiväisen leivän enkelin kädestä; mutta sitten hän kävi välinpitämättömäksi ja menetti tämän kunnian. Kun sielu sallii mielen keskittyneisyyden herpaantua, sen valtaa yö. Missä näet Jumala ei valaise, siellä kaikki on hämärää kuin yön pimeydessä, eikä sielu pysty kiinnittämään katsettaan Jumalaan eikä vavisten kuu-lemaan hänen sanojaan. »Olenko minä Jumala vain lyhyeltä matkalta, sanoo Herra; enkö ole Jumala myös kaukaa? Saattaako joku niin piiloon piiloutua, etten minä häntä näe? sanoo Herra. Enkö minä täytä taivasta ja maata? sanoo Herra.» (Jer. 23:23-24) (Abba Filemon: Hyödyllinen kertomus...II / 263. 18)

 

Diadokhos Fotikealainen

Mikään ei estä kutsumasta lääkäriä sairastavalle. Lääkintätaito näet syntyi Jumalan sallimuksesta ihmisten kokeilujen kautta ja sitä varten Hän oli luonut lääkekasvitkin. Älkäämme kuitenkaan panko parantumisen toivoa lääkäreihin vaan todelliseen Pelastajaamme ja Parantajaamme Jeesukseen Kristukseen. Tuo edellinen* koskee niitä jotka kilvoittelevat luostareissa tai asutuilla seuduilla. Ympäristön vaikutuksen tähden heillä ei voi aina olla rakkauden kautta vaikuttavaa uskoa. Sitä paitsi on olemassa vaara, että he lankeavat turhamaisuuteen ja sortuvat paholaisen kiusauksiin; niinpä jotkut heistä julkisesti julistavat, etteivät turvaudu lääkäreiden apuun. Mutta jos sitä, joka kilvoittelee erakkona erämaassa vain kahden tai kolmen erakkoveljen kanssa, kohtaa millainen sairaus tahansa, hän lähestyköön uskossa ainoastaan Herraa, joka parantaa kaikki tautimme ja raihnautemme. Herran jälkeen hänelle riittää lohdutukseksi sairauteensa erämaan yksinäisyys. Hänen uskonsa ei koskaan laimene, eikä hänellä erämaan yksinäisyydessä ole ketään, jolle kärsivällisyydestään kerskailla. Sen tähden on sanottu: »Jumala antaa hyljätyille kodin.." (Ps.68:7) (Autuas Diadokhos: 100 kohtaa kilvoitteluelämästä I / 298. 53)

*Nim. Lääkärien kutsuminen (suom.huom.)

 

Gregorios Tessalonikalainen

Omahyväisyyttä ja turhamaisuutta parantaa parhaiten eristäytyminen, yksin eläminen ja keljasssa pysyminen, mikäli niihin sortunut oman heikkoutensa tuntien pitää itseään arvottomana muiden ihmisten seuraan. Mitä muuta tämäkään on kuin Herran autuaalliseksi ylistämää hengellistä köyhyyttä'? (Pyhä isämme Gregorios: Kirje nunna ksenialle IV / 66. 21)