Tsasounan suunnalta
                                                          WWW. TSASOUNA. NET

16. helluntainjälkeinen sunnuntai 

 Joh. 3:16

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään,  joka Häneen uskoo hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.”

Tätä äsken kuulemaamme evankeliumin kohtaa on kutsuttu pienoisevankeliumiksi. Jos niin kävisi, että maailma menettäisi VT:n ja UT: n sisällön tuo menetys olisi suuri. Mutta siitä huolimatta meillä olisi vielä jäljellä evankeliumin ydin, jos me muistamme tuon yhden ainoan jakeen evankeliumista. Noissa sanoissa on koko kristinuskon sanoma.

Nyt alkavalla viikolla vietämme Pyhän Ristin ylentämisen juhlaa. Muistelemme tuota päivää ja tapahtumia, jotka liittyvät Jeesuksen ristin löytymiseen Jerusalemissa 4.vuosisadalla.

Lähes 400 vuotta risti oli ollut kateissa, maannut maahan hautautuneena. Tuona päivänä keisarinna Helena löysi ristin ja ylensi sen nähtäväksi kansan riemuitessa. Tämä on pikku yksityiskohta ristin historiasta.               

Tärkeää on risti itse, ja sen merkitys meille.                     

Kirkon isät valitsivat hyvin viisaasti tänä päivänä kuulemamme evankeliumin kohdan luettavaksi juuri ennen ristin ylentämisen juhlaa edeltävänä sunnuntaina, koska nuo sanat parhaiten ilmentävät ristin todellisen tarkoituksen: "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen  elämä.

Voimme tutkistelussamme jakaa nämä sanat kolmeen osaa.

Ensimmäisenä kuulemme: "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut":

Saamme ensimmäiseksi kuulla, että Jumala on rakkaus. Kaikki, mitä Hän tekee, tapahtuu rakkaudesta. Rakkautta oli, että Hän loi ihmisen omaksi kuvakseen ja asetti hänet täydellisen kauniiseen paratiisiin. Rakkaudesta Jumala antoi Kymmenen Käskyänsä Moosekselle ja lähetti profeettoja julistamaan tahtoansa. Rakkaudesta Hän lähetti Poikansa maailmaan jotta ihmiset ymmärtäisivät Isän rakkauden; jotta Hän voisi osoittaa sääliänsä sairaita kohtaan ja niitä kohtaan, jotka olivat synnin kahleissa..

Rakkaus johti Hänet ristille. Rakkaudesta Hän rukoili naulitsijainsa puolesta: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät." Rakkaudesta Hän kuoleman tuskan keskellä muisti katuvaa syntistä, joka huusi: "Herra, muista minua, kun tulet valtakuntaasi".

Rakkauden voimasta Hän nousi ylös haudasta ja julisti: "Minä olen ylösnousemus ja elämä jokainen joka uskoo minuun, elää vaikka olisi kuollut.   

Kaikki tämä Jumalan suuri rakkaus tiivistyy tähän säkeeseen. Toinen osa jakeesta kuului; "Että Hän antoi ainokaisen Poikansa".

Eräs keskiaikainen munkki joutui pitämään kirkossa iltapalveluksessa saarnan aiheenaan Jumalan rakkaus. Ihmiset kokoontuivat ja seisoivat hiljaa odottaen palveluksen alkamista. Kun saarnan aika tuli, vanha munkki meni kynttelikön luo, otti sytytetyn tuohuksen ja sen kanssa Golgata-ikonin luo, sen ikonin luo, joka kuvaa Jeesusta ristille naulattuna..

Munkki piti palavaa tuohusta Vapahtajan jalkojen haavojen edessä, niin että tuohuksen valo valaisi selvästi kohteensa hämärässä kirkossa. Sitten hän valaisi naulanjälkiä käsissä ja haavaa kyljessä. Sanaakaan sanomatta hän vielä valaisi orjantappurakruunulla kruunattua päätä. Siinä oli hänen saarnansa.

Ihmiset seisoivat aivan hiljaa. Jokainen ymmärsi, että tuossa oli keskeisin kohta salaisuudesta, joka menee yli ymmärryksen. He ymmärsivät, että tuo tuohuksen liekki oli valaissut heille Jumalan rakkauden äärimmäiset ilmentymät. Rakkauden, joka on niin syvä, laaja ja ikuisesti kestävä, ettei mikään voisi sitä ilmaista täydellisesti eikä kenenkään henki mitata sitä.

Kolmas osa säkeestä kuului: "Ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä"                     

Tässä on kristinuskon ydin, lupaus pelastuksesta ja iankaikkisesta elämästä uskon kautta

Vapahtajaan Jeesukseen  Kristukseen. Tämän lupauksen ansiosta kenenkään ei tarvitse jäädä lankeemukseensa. Olemme saaneet voiman nousta uuteen elämään. Meidän ei tarvitse tuhoutua ja joutua perikatoon.

Tämän lupauksen ansiosta jokaisella Häneen uskovalla on iankaikkinen elämä. Meillä on toivo ja elämällämme on iankaikkisuuteen ulottuva tarkoitus.

Jumalan suuri rakkaus meitä kohtaan pyytää meiltä vastausta omalta puoleltamme. "Pyhän apostoli Paavalin vastaus oli: "En elä enää minä, vaan Kristus elää minussa, sillä elämä on minulle Kristus”.

Meidänkään vastauksemme ei saata olla muuta.

Kun uskomme tämän kuulemamme jakeen olemme löytäneet kristinuskon ytimen ja Jumalan rakkauden. Silloin olemme myös löytäneet anteeksiantamuksen, pelastuksen, rauhan Jumalan kanssa ja iankaikkisen elämän. Aamen