11. helluntainjälkeinen sunnuntai 

 Mt 18: 23 - 35

 

Tänään kuulimme evankeliumin opetuksena Jeesuksen vertauksen kahdesta velallisesta. Jeesus käytti opetuksessaan paljon vertauksia puhuessaan Jumalan valtakunnasta. Tätä valtakuntaa olivat odottaneet jo VT:n profeetat ja vanhurskaat. Siitä julisti Johannes Kasteja kehottaen ihmisiä katumukseen ja parannukseen. Katumuskehotus kuuluu myös Jeesuksen opetuksessa. Jeesuksen opetukset taivasten valtakunnasta olivat kuitenkin erilaisia kuin Johannes Kastajan ja juutalaisten opettajien.                        

"Aika on täyttynyt ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle", Jeesus julisti. Näin sanoessaan Jeesus tahtoi osoittaa, että tuo valtakunta ja sen todellisuus ja elämä ovat läsnä Hänessä. Kaikki aikaisemmat toiveet olivat täyttyneet hänessä. Hän on tie Jumalan valtakuntaan. Hän on totuus, ja Hän on iankaikkinen elämä. Hänessä Jumalan valtakunta tuli maan päälle, mutta se ei vielä kuitenkaan ole täällä. Jeesushan opetti meitä jatkuvasti rukoilemaan: Tulkoon Sinun valtakuntasi!

Tämä tuntuu hieman ristiriitaiselta. Kun Jeesus tuli maan päälle, Hän tuli palvelijan hahmossa suorittamaan Isän Hänelle antamaa tehtävää: tuomaan Jumalan valtakunnan maan päälle.

Opetuksensa, tekojensa ja kärsimisensä kautta Hän julisti taivasten valtakunnan salaisuutta. Kaikessa opetuksessaan Hän kehotti ihmisiä katumukseen, muuttamaan entisen elämänsä.

Tämän päivän vertauksessa Jeesus vertaa valtakuntaa kuninkaaseen, joka vaatii palvelijoitaan tilille. Katumus on keskeinen asia tässäkin vertauksessa.

Monet kuulivat vertaukset, mutta harvat hyväksyivät ne. Jeesus sanoi kahdelletoista valitsemalleen opetuslapselle, että "teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi.”                 

Niille, jotka ovat jo Jeesuksen kanssa ja niille, jotka vastaavat katuen Jeesuksen kutsuun vertaukset ovat Jumalan valtakunnan sisältö, mutta ulkopuolella olevat eivät ymmärrä niitä.

Paitsi vertauksin Jeesus julisti myös ihmeteoillaan Jumalan valtakunnasta. Mikä merkitys sitten Kirkolla on Jumalan valtakunnan toteutumisessa? Kahdentoista apostolin valitseminen oli profeetallinen merkki vanhan Israelin muuttumisesta uudeksi Israeliksi, Kirkoksi, joka on osallinen valtakunnasta ja kuuluu valtakuntaan. Apostolien valinta osoitti, että Messias oli tullut ja että Hän oli luomassa omiensa yhteisöä, messiaanista yhteisöä. Kun Jeesus käytti itsestään nimitystä Ihmisen Poika, Hän ilmaisi aikomuksensa perustaa Kirkko jatkamaan työtänsä. Jeesus nimittää äidikseen, veljikseen ja sisarikseen kaikkia, jotka tekevät Jumalan tahdon. Kirkko on Jeesuksen perhe ja sukulaisyhteisö. Sellaiset ilmaisut kuin "piskuinen lauma" "maan suola" ja "maailman valo", viittaavat tämän lopunajan yhteisön olotilaan ja tehtävään.

Vapahtajamme ilmoitti edeltä Jumalan valtakunnan ja perusti kirkon. Evankeliumi todistaa, että Jeesus edellytti saarnattavan evankeliumia kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen. Jumalan valtakunnan voimat kävisivät ilmi, Hänen sanoistaan ja töistään ja ne jatkuisivat voimallisina evankeliumin julistamisessa ja sakramenteissa.                     

Jumalan valtakunta ei tule näkyvällä tavalla, Jeesus sanoi. Tuo valtakunta on sisäisesti meissä ja se kasvaa vähitellen niin kuin sinappipuu siemenestä. Valtakunnan edistyminen ja kasvu näkyy ihmisen sisäisenä muuttumisena ja kasvuna. Pyhä Henki, joka tekee armotyötään jokaisessa, antaa myös hedelmät aikanaan. Näin valtakunta tulee näkyväksi rakkauden tekoina. Jumalan valtakunta on läsnä sekä näkyvästi että näkymättömänä. Näkymätön muuttuu näkyväiseksi. Asettaessaan P. Ehtoollisen Jeesus oli läsnä sekä näkyvästi että näkymättömästi. Hän oli sekä opetuslapsissaan että heidän kanssaan. Niin nytkin: Leivän ja Viinin muodossa Hän on näkyvästi läsnä keskellämme, sekä näkymättömästi tämän salaisuuden kautta Hän jakaa meille armolahjojaan, kullekin tarpeittensa mukaan.

Asettaessaan Ehtoollisen Jeesus osoitti, että Hän ikävöi olla omiensa kanssa ja jäädä heidän luoksensa "maailmanloppuun asti". Kirkko ei ole vielä kunnian valtakunta, vaan lopunajan yhteisö, joka odottaa täyttymystään. Jumalan valtakunta ei vielä ole täydellisesti tullut. Kirkko on jo nyt osallinen iankaikkisuudesta ja kokee valtakunnan kunniaa, mutta se vielä odottaa valtakunnan lopullista täyttymystä ja tuloa. Kirkko on olemassa maan päällä valtakunnan ilmestymiseen asti, "eivätkä tuonelan portit voi sitä voittaa".                     

Tässä Kirkossa, joka on ylösnousseen Kristuksen hallitsema, kirjoitettiin evankeliumi, siinä

Kristusta julistetaan ja siinä Hänen sanansa ja työnsä yhä rakentavat ja uudistavat meitä, Hänen perhekuntaansa. Vertaus kahdesta palvelijasta on annettu meille esikuvaksi ja varoitukseksi, kehottamaan meitä vaeltamaan Jumalan valtakunnan kansalaisina Kristuksen antaman esikuvan mukaan, Hänen askelissaan. Paavali kehottaa lähetyskirjeessään: "Olkoon teillä se      mieli, joka myös Kristuksella oli, joka ei, vaikka Hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi, nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolema an asti. Sen tähden onkin Jumala Hänet korkealle asettanut ja antanut Hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman.  Kunnia  ...  Amen.