Tsasounan suunnalta
                                                     WWW. TSASOUNA. NET

Sokeana syntynyneen  sunnuntai

Joh. 9:1–38

Kristus nousi kuolleista!

Isän ja Pojan Pyhän Hengen nimeen!

Elämme vielä pääsiäisen juhlan aikaa ja olemme lähestymässä seuraavaa suurta juhlaa, helatorstaita. Näiden pääsiäisen ja helatorstain välisen 40 päivän aikana Jeesus evankeliumin mukaan ilmestyi useita kertoja opetuslapsilleen ja puhui heille Jumalan valtakunnasta. Jumalan valtakunnan valkeutta ja todellisuutta kertoo myös tämän päivän evankeliumi näkönsä saaneesta sokeanasyntyneestä.                

Evankeliumi ohjaa meitä ajattelemaan sokeutta ja näkemistä, pimeyttä ja valkeutta. Jeesuksen avulla tuo mies sai näkönsä. Ennenkuin Kristus kulki ohi, mies ei voinut tietää, mitä valkeus merkitsee. Tuo kohtaaminen oli käännekohta miehen elämässä. Hän saattoi nyt nähdä kauniin Jumalan luonnon, niinkuin mekin näemme kesän puhkeavan, ruohon ja kasvillisuuden, vihreyden ja kukkien loiston, kauniit auringonnousut ja -laskut. Hän saattoi myös nyt nähdä toiset ihmiset, hymyn ja ystävälliset katseet. Hänen ei enää tarvinnut kulkea pimeydessä ja varjossa.                

Mutta evankeliumi ei kerro vain tästä miehestä. Oikeastaan kuulimme enemmänkin siitä, kuinka ihmiset kiistelivät sokean saamasta avusta. He suorastaan riitelivät siitä, oliko avun antaminen oikein vai väärin, koska se tapahtui sapattina, lepopäivänä, jolloin ei saanut tehdä mitään sellaista, jota voisi työksi sanoa. Ei kiinnitetty ollenkaan huomiota siihen, ei jaksettu huomata ja muistaa, että Kristus oli antanut miehelle näön lahjan.                

Oleellisin asia usein hukkuu pikkumaiseen ja ahdasmieliseen kiistelyyn. On vaikea nähdä keskeisintä ja oleellisinta, sitä, mikä on todella tärkeää. Tarvitaan hengellistä näkökykyä. Jos sitä puuttuu, on kysymys hengellisestä sokeudesta. Sellaisia olivat nuo kiistelijät, jotka eivät uskoneet eivätkä ymmärtäneet, vaikka näkivät tuon ihmeellisen teon.

Hengellinen sokeus on pelottavampaa ja vaarallisempaa kuin fyysinen sokeus siksi, että sen vallassa ihminen ei tunne Jumalaa, ei toisia ihmisiä, eikä oikeastaan itseäänkään. On paljon ylpeyttä, joka estää näkemästä lähimmäisiä Kristuksen silmin. Että he ovat kanssamatkaajia ja Jumalan silmissä erityistä arvoa omaavia, jotka heijastavat Jumalaa.                

Keskeisintä tämän päivän evankeliumissa on Kristuksen jumalallisen voiman suorittama ihmeellinen parantuminen. Vapahtajamme haluaa teollaan opettaa myös siitä, että meidänkin tulisi omalla kohdallamme tehdä Jumalan tekoja: kaikkea sitä, mikä on oikeaa, hyvää ja totta; ts. meidän tulisi viedä apua sinne, missä sitä tarvitaan ja tuettava tukea kaipaavia lähimmäisiämme. Tämä opetus koskee meitä kaikkia, nuorimmasta vanhimpaan.                

Näkönsä saanut sokea uskoi Kristukseen ja kuuliaisuus Hänen sanalleen ja kehotukselleen johti hänet saamaan valon ja näön. Kun uskomme Kristukseen Jumalan Poikana, me tulemme pimeydestä valkeuteen. Hän on se "ihana Valkeus", "Totinen Valkeus", joka valistaa ja pyhittää jokaisen ihmisen.   

Jumalan näkeminen on luvattu puhdassydämisille. Isien opetuksen mukaan sydän on hengellisen näkemisen paikka. Jatkuvasti tapahtuva rukouskilvoittelu puhdistaa sydäntä kaikesta sellaisesta, joka estää meitä näkemästä Jumalaa.         

Näkönsä saanut opettaa meille myös kiitollisuutta Kristusta kohtaan. Hänen uskonsa ilmenee siinä, että hän kumarsi ja rukoili Häntä kunnioittaen. Meidänkin oikea paikkamme on Jumalan edessä rukouksessa, kiitoksessa ja palvonnassa Kirkon jumalanpalveluksessa ja yhteisessä rukouksessa.       

Tämäkin pyhä palvelus on evankeliumin kautta ja erityisesti yhteydessä Kristukseen Pyhän Ehtoollisen kautta johtamassa meitä hengelliseen valkeuteen ja uuden elämän versomiseen ja ohjaamassa meitä Jumalan tahdon tielle, rakkauden ja totuuden tielle.                

Kuulemamme evankeliumi antaa meille tehtäväksi Kristuksen valkeuden kautta pyrkiä valoon pimeydestä ja hengellisestä sokeudestamme ja valmistaa ja puhdistaa sydämemme Jumalan kohtaamisen paikaksi.                

Auttakoon Jumala meitä jatkuvan rukouskilvoittelun kautta pääsemään vähitellen sokeudestamme Jumalan näkemiseen ja synnin pimeydestä Kristuksen käskyjen valkeuteen. Amen.