Tsasounan suunnalta  
                                                           WWW. TSASOUNA. NET

Maria Egyptiläisen sunnuntaina

Lk.7:36–50

Isän ja pojan Pyhän Hengen nimeen!

Alkavan viikon lopulla suuri paasto on ohi. Seuraava lauantai on Lasaruksen lauantai, jota seuraa Palmusunnuntai, Herran Jerusalemiin ratsastaminen, ja sitten Kärsimysviikko. Tänään kuitenkin muistelemme toista Jerusalemiin käymistä, emme Herramme Jerusalemiin menoa, vaan Marian Egyptiläisen. Kuka hän oli ja mikä on hänen merkityksensä?

Egyptin Aleksandriassa syntyneenä viisisataaluvun puolivälissä nuorena tyttönä Maria lankesi prostituution paheeseen. Seitsemäntoista vuotta, 12 vuoden iästä 29-vuotiaaksi hän eli ilotytön elämää. Kerran oltuaan Jerusalemissa hän uteliaisuudesta meni katsomaan Kristuksen kallisarvoista ristiä. Hän huomasi olevansa kykenemätön astumaan kirkkoon, johon pyhä keisarinna Helena oli asettanut ristin, jokin näkymätön voima esti häntä pääsemästä sisälle. Hän pelästyi tästä kokemuksesta niin paljon, että kysyi Jumalanäidiltä ikonin edessä kirkon sisäänkäynnissä, miksi näin tapahtui. Jumalanäiti vastasi hänelle, että ensiksi Marian tulisi katua ja totella häntä. Vasta sen jälkeen kun Maria oli luvannut tehdä niin Maria sai mennä kirkkoon.  Siellä hän osoitti kunnioitusta Ristille, jolloin hän kuuli Jumalanäidin sanovan itselleen: ”Jos menet Jordanin tuolle puolen, sinä löydät todellisen rauhan”.

Maria oli niin järkyttynyt näistä tapahtumista, että hän todella entisen elämänsä takia ja osallistuttuaan Ehtoolliseen meni Jordanin taakse ja alkoi elää siellä erämaassa. Emme tiedä tarkkoja yksityiskohtia hänen jokapäiväisestä elämästä, mutta tiedämme, että hän asui siellä erakkona, syöden kasveja, eläen taistelemalla ja kilvoittelemalla himollisten ajatusten kanssa, ja lopulta sai armon tehdä ihmeitä, mm. ylittää Jordan kävelemällä sen yli kuin kuivaa maata. Hän eli alastomana ja kuihtui ja laihtui, niin kuin hänen ikonistaan voi nähdä, mutta siitä huolimatta hän pysyi siellä hengissä suunnilleen 48 vuotta.  Hän itse on kertonut elämästään nämä tiedot, joita meillä on.

Pyhän Marian elämä opettaa meille monia asioita. Ehkä ensimmäinen ja kaikkein ilmeisin läksy, jonka voimme oppia häneltä on se, että meidän ei tule koskaan tuomita, eikä koskaan tuomita ennakolta. Kuka pelastuu? Tähän kysymykseen on mahdotonta vastata, sillä koskaan ei ole liian myöhäistä katua, meidänkään kohdallamme. Inhimillisesti puhuen tarkastellessamme Marian elämää ennen kahdettakymmenettäyhdeksättä vuottaan saattaisimme ajatella, että hänen kohdallaan pelastuminen olisi mahdotonta. Ja kuitenkin hänen muistokseen toimitettavissa jumalanpalveluksissa häntä kutsutaan ”pyhistä suurimmaksi”. Inhimillisesti puhuen meidät tuomitaan, mutta Jumalan armolla kaikki, sisältäen katumuksen syvyydenkin, on mahdollista. Kenelläkään ihmisellä ei ole oikeutta tuomita muita.

Pyhän Maria Egyptiläisen elämä opettaa meille myös jotakin ihmisluonnosta. Jokaisessa meissä on halu maallisiin nautintoihin, mielihyvään ja huvituksiin, ruokaan ja juomaan, aistinautintoihin. Mutta on olemassa myös halua korkeamman lajin nautintoihin, jotka ovat ikuisia, joita voimme nimittää iloiksi. Nuo ilot ovat niin paljon korkeampia ohikiitäviä aisti-iloja, että ne yksistään muodostavat polun kestävään onnellisuuteen. Piirit, jotka ovat omistautuneet vain aistinautintojen tyydyttämiseen, nautintoa etsivillä piireillä ei ole kestäviä iloja, sellaiset piirit ovat täynnä surullisia kasvoja.

Pyhän Marian elämä opettaa meille, että Kirkon arvot ovat aivan erilaisia kuin maailman. Hän meni erämaahan, eikä hänellä ollut mitään, ei ystäviä, ei kotia, ei omaisuutta, ei vaatetusta ja tuskin aina ruokaa ja juomaakaan. Tämä maailma etsii nautintoja, aistien tyydytystä, rahaa ja valtaa, mutta pyhä Maria oli rahaton ja ilman valtaa maailmassa. Tämän päivän evankeliumi varmistaa pyhän Marian valinnan, sillä se kertoo, että ne jotka haluavat olla suuria, niiden tulee olla kaikkien palvelijoita. Tämä asettaa ylösalaisin kaikki maailman tiet. Mutta Herramme puhui näin ja Hänen tavallaan pyhä Maria eli tämän.

Niin kuin jo kuulimmekin, Kirkko nimittää pyhää Mariaa ” pyhistä suurimmaksi”. Tämän sanan ”suuri” käyttäminen saattaa hämmästyttää. Jokapäiväisessä elämässä käytämme ”suuri”-sanaa muissa merkityksissä. Maailma puhuu suurista ”poliitikoista”, ”suurista sotilaista”, ”suurista näyttelijöistä ja filmitähdistä”, urheilijoiden ”suurista saavutuksista” jne. Mutta Kirkko kutsuu pyhää Mariaa ”suureksi”, ja tuhat viisisataa vuotta hänen elämänsä jälkeen voimme pyytää hänen esirukouksiaan, mutta emme noiden poliitikkojen, sotilaiden tai urheilijoiden.  Ehkä meidän tulisi miettiä tarkemmin, kun sanomme sanan ”suuri”

Ja kun tämä viimeinen Suuren paaston viikko alkaa, mietiskelkäämme Jumalan Äidin sanoja, jotka johtivat pyhän Marian hänen pelastukseensa katumuksen kautta ja hänen suuruutensa kautta: ”Jos ylität Jordanin, löydät todellisen rauhan”. Nämä salaperäiset sanat ovat tänään osoitetut myös meille. Niiden salainen selitys avautuu meidän jokaisen sielulle, mutta vain pyytämällä Jumalan Äitiä ja pyhää Mariaa ohjaamaan meitä. Ja niin olemme löytävä oman ”menomme Jerusalemiin”

Pyhä Maria, rukoile Jumalaa meidän puolestamme!

Aamen.