Tsasounan suunnalta
                                                     WWW. TSASOUNA. NET

     Teofania Herran kaste

                                           

     Mt 3:16–17

Kun Jeesus oli saanut Johannekselta kasteen, taivaat aukenivat ja Jeesus näki Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen. Ja taivaista kuului ääni: »Tämä on minun rakas Poikani, johon olen mielistynyt" (Matt. 3: 16 -17).

Loppiaiseen, kuten usein kutsumme tammikuun kuudennen päivän juhlaa, liittyy kirkossamme suurenmoinen ajatus ja muisto: kolmiyhteinen Jumala ilmestyy Jeesuksen kasteen yhteydessä. "Jordanissa kastettaessa Sinua, oi Herra, tapahtui, että ihmiset kumarsivat pyhää Kolminaisuutta." Näin juhlan jumalanpalveluksissa laulaen tuomme esille uskonnäkemyksemme ja juhlariemumme.

Täysi-ikäinen Jeesus astuu evankeliumeissa ensimmäisen kerran esille yhdessä Johannes Kastajan kanssa. Johannes saarnasi silloin autiomaassa ja ihmiset tulivat sinne häntä kuulemaan. Ne, jotka tunnustivat syntinsä, Johannes kastoi Jordanissa. Johanneksen kaste oli siis parannuksen kaste.

Jeesus oli tuolloin 30-vuotias. Evankeliumit eivät kerro, miten hän oli varttunut mieheksi. Ilmeisesti niillä tiedoilla ei olisi merkitystä pelastuksemme kannalta, toisin kuin niillä tiedoilla, jotka kertovat, mitä Jeesus teki ja opetti julkisen toimintansa aikana, jonka hän aloitti kohta kasteen jälkeen.

Jeesus, meidän syntisten Vapahtaja, astui Jordanilla syntejään tunnustavien joukkoon. Hänellä itsellään ei ollut syntejä tunnustettavana. Mutta Jeesus meni kasteelle noudattaen Jumalan tahtoa. Nyt tapahtui jotain vastaavaa kuin myöhemmin, Jeesuksen ollessa jäähyväisaterialla opetuslastensa kanssa, jolloin vanhan liiton pääsiäisateriasta tuli uuden liiton ehtoollinen.

Herran kasteen muistoksi ja samalla muistutukseksi omasta kasteestamme loppiaisen liturgiaan liittyy suuri vedenpyhitys eli "Jordanilla käynti", ristisaatto järvelle tai joelle, jossa vedenpyhitys tapahtuu. Usein se kuitenkin toimitetaan olosuhteiden pakosta kirkossa.

Nain havainnollistuu jotain siitä, mitä jo profeetta Jesaja ennusti: "Te saatte riemulla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä. Sinä päivänä te sanotte: 'Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimensä kunniaa! Kertokaa kansoille hänen suuret tekonsa. (...) Huutakaa ja riemuitkaa te Siionin asukkaat! Suuri o n Israelin Pyhä, hän, joka on teidän keskellänne"' (Jes. 12:3-5).

'I'aivaat aukenivat ja Jumalan Henki laskeutui kyyhkysen tavoin Jeesuksen päälle. Tämä taivaan ihme oli aistein havaittava todistus Pyhän Hengen vaikutuksesta ja armolahjasta. Näin Jeesuksesta tuli Pyhän Hengen voitelema eli Voideltu, kreikaksi Kristus, hepreaksi Messias.

Koko julkisen työnsä ajan Jeesus toimi "täynnä Pyhää Henkeä" (Lk. 4:1). Hän opetti ja paransi "Hengen voimalla" kuten evankeliumi mainitsee (Mt. 12:28). Jeesus itse todisti itsestään: "Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvää sanomaa, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen" (Lk. 4:18).

Myös meidän yllämme taivaat ovat kuvainnollisesti sanoen auenneet kasteemme yhteydessä ja kun meihin painettiin Pyhän Hengen lahjan sinetti. Pyhä Henki kutsuu jokaista pelastukseen ja pyhitykseen. Pyhän Hengen armo - kuten juhlapäivän epistola opettaa - kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa (Tiit. 2: 11–14).

Jos joku ihminen tai koko kansakunta halveksii Pyhän Hengen armoa, luottaa pelkästään inhimillisiin kykyihin ja unohtaa Jumalan, silloin itsekkyys ja hillittömyys johtavat nämä ennen pitkää siveelliseen ja moraaliseen alennukseen ja raastaviin henkisiin ristiriitoihin.

Toivoisimme taivaiden aukeavan koko maailman yllä niin että Jumala antaisi rauhantahtoa ja sovinnonmieltä nytkin eri puolilla maailmaa sotiville kansoille tai että Jumalan Pyhä Henki laskeutuisi alas ja palauttaisi uuden elämän sinne, missä ihminen on tuhonnut ja saastuttanut luonnon.

Asia on kuitenkin niin, että Jumala on ilmoittanut tahtonsa sanassaan, mutta on antanut ihmiselle myös vapauden tehdä ratkaisuja ja tehdä mielensä mukaan, vaikka tällöin syyttömät usein joutuvat näistä ratkaisuista kärsimään. Miksi Jumala sallii näin myös pahuuden ja kärsimyksen, pysyy salaisuutena.

Taivaat kuitenkin aukeavat esimerkiksi, kun Herra lähettää Pyhän Henkensä ehtoollisessa pyhäin lahjain ja niistä osallistuvien päälle, tai kun lähimmäisenrakkaus toteutuu ihmisten kesken, tai rukoillessamme, sillä tällöin - apostolin opetuksen mukaan - Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja (Room. 8:26). Niin ikään loppiaisen suuressa vedenpyhityksessä anomme, että Jumala lähettäisi alas Pyhän Henkensä, niin että pyhitetty vesi tulisi siunaukseksi niille jotka sitä uskolla nauttivat tai joiden päälle sitä vihmotaan.

Kaiken kaikkiaan Jumalan ilmestyminen ja Herran kasteen juhla muistuttavat, kuinka tuonpuoleinen koskettaa tätä elämää ja taivas lähestyy maata. Se taivas ei kuitenkaan ole avaruudellinen käsite, "tuolla ylhäällä", vaan se on Jumalan taivas, josta Kristus ja Pyhä Henki saapuvat.  Aamen.